Kategoriat
Euroopan Unioni edellyttää, että kaikkien uusien henkilö- ja pakettiautojen hiilidioksidipäästöt EU:n alueella myytäville ajoneuvoille putoavat vuoden 2021 tasosta nollaan vuoteen 2035 mennessä.
Välitavoite vuonna 2030
Käytännössä johdantotekstissä kuvailtu tarkoittaa, että uusia bensiini-, diesel- tai esimerkiksi metaanikäyttöisiä henkilö- ja pakettiautoja ei voida myydä enää vuoden 2035 jälkeen.
Hiilidioksidipäästöjen suhteen on vuodelle 2030 asetettu välitavoite, minkä mukaan henkilöautojen päästöjä tulee vähentää 55 % vuoden 2021 tasosta. Pakettiautoilla vastaava vähennystarve on hieman vähemmän ollen 50 %.
Tiedot perustuvat Euroopan parlamentin tekemiin päätöksiin kyseisen lain astuessa virallisesti voimaan huhtikuussa 2023. Ilmastoneutraaliutta vuoteen 2050 mennessä tavoitteleva EU pyrkii vähentämään liikenteen aiheuttamia päästöjä sanojensa mukaan monin eri tavoin.
Mitä polttomoottorikiellolla tarkoitetaan?
Polttomoottorikielto koskee uusien henkilö- ja pakettiautojen myyntiä EU:n alueella.
Kiellolla ei estetä vanhojen polttomoottoriautojen käyttöä tai myyntiä käytettynä eikä ajeta rajoituksia suoraan kohdistettuna käytössä oleville, aiemmin rekisteröidyille henkilö- ja pakettiautoille.
Myös vaihtoehtoiset polttoaineet ja “CO₂-neutraalit polttoaineet” (ns. e-fuels) voivat olla osa keskustelua ja muodostaa mahdollisia poikkeuksia, mutta niiden rooli on ainakin tällä hetkellä osin epäselvä ollen poliittisesti kiistanalainen.
Tilanne ja haasteet
Autoalan toimijat, erilaiset järjestöt ja lobbaajat, ammattiyhdistysliike ja useat jäsenmaat ovat ilmaisseet huolensa sähköautojen tuotannon, akkuvalmistuksessa tarvittavien mineraalien toimitusketjujen pullonkaulojen, latausinfrastruktuurin hitaan kehittymisen ja siitä aiheutuvien ongelmien, sähköverkkojen kuormituksen sekä hyvin todennäköisesti kasvavien kustannusten johdosta
Tämän vuoksi EU-komissio on kertonut aikovansa nopeuttaa vuoden 2035 tavoitteen sääntöjen ja käytäntöjen arviointia. Komission tarkoituksena on selvittää, voisiko joitain joustoja tai välivaiheita hyväksyä, esimerkkeinä hybridiautot ja/tai synteettiset polttoaineet, tai tarkastella, millä tavoin tavoitteet voitaisiin kestävästi saavuttaa eri jäsenmaissa.
Saksalaiset autovalmistajat, BMW, Mercedes-Benz ja Volkswagen etunenässä sekä vaikutusvaltainen IG Metall-ammattiliitto ovat vaatineet joustoja, sillä näiden tahojen mukaan vuoden 2035 tavoite vaikuttaa nykyisillä rakenteilla olevan epärealistinen.
Mikä tai mitä voi vielä muuttua?
Arvio päätöksen toimeenpanosta ja sen realistisesta aikataulusta on paraikaa käynnissä. Säännökset tulisikin kirjata niin, että ne olisivat teknisesti, teollisesti ja taloudellisesti mahdollisia toteuttaa.
Jos epärealistisia odotuksia jää liikaa, vaatimus joustoista saattaa hyvinkin kasvaa. Tällöin kyseeseen tulisivat mahdollisesti pidempi siirtymäkausi, erilaiset poikkeukset tai lisätuki autoalan siirtymälle.
EU on myös keskustellut CO₂-neutraaleista polttoaineista ja niiden mahdollisesta roolista tulevaisuuden skenaarioissa. Esimerkiksi e-polttoaineet voisivat teoriassa sallia polttomoottorien valmistuksen jatkamista, mikäli polttoaine on tuotettu sellaisella menetelmällä tai prosessoitu tavalla, mikä ei lisää nettokasvihuonepäästöjä.
Tarvetta joustavuuteen/siirtymäajan pidennykseen
VDA (Saksan autoteollisuuden etujärjestö) ja IG Metall yhdessä ovat vaalineet sitä, että EU:n vuodelle 2035 kaavailema tavoite ei ole suunnitellusti saavuttavissa ilman lyhyen aikavälin korjauksia.
Edellä mainitut tahot viittaavat erityisesti sähköautotuotannon infra-, toimitusketju- ja akkuongelmiin sekä verkkaiseen latausinfrastruktuurin laajenemiseen.
VDA:n luonnoksessa vaaditaan, että vaikka päästörajoituksia kiristetäänkin, polttomoottorien kehitystä ja valmistusta tulisi voida ylläpitää Euroopassa jatkossakin. Tämä koskee erityisesti teknologioita, joissa nykyaikainen polttomoottori toimii yhdessä uudenlaisten polttoaineiden kanssa tai erilaiset hybridiratkaisut.
Useat lausujat (VDA, BMW, Mercedes-Benz, Volkswagen, IG Metall) ovat varoittaneet, että liian kireät aikataulut voivat johtaa siihen, että Euroopan autoteollisuus jää jälkijunaan — erityisesti kun vertailussa ovat Kiinan, USA:n ja eräiden muiden maiden sähköautomarkkinat ja tuotantokapasiteetit.
Eräissä kannanotoissa eurooppalaisten työpaikkojen sekä komponenttivalmistajien ja moottoritekniikan osaajien asema on arvioitu olevan uhattuna, jos polttomoottorien kehitys ja valmistus ajetaan täysin alas hätäisesti.
Esimerkkejä lausunnoista
BMW:n toimitusjohtaja Oliver Zipse on kutsunut 2035 polttomoottorikiellon aikataulua “suureksi virheeksi” ja korostanut, että kokonaishiilijalanjälki — mukaan lukien akkujen tuotanto ja polttoaineiden lähteet — olisi syytä ottaa mukaan arvioon.
VDA:n puheenjohtaja Hildegard Müller on esittänyt, että polttomoottoreita tulisi edelleen voida kehittää ja valmistaa Euroopassa, erityisesti kun teknologiaosaaminen ja teollinen perusta ovat vahvoja, ja että 2035 vapautusta “rajoitetulle määrälle” polttomoottoriautoja tai vaihtoehtoisia polttoaineita tulisi harkita.
Mercedes-Benzin ja ajoneuvoteollisuuden komponentti- ja laitetoimittaja Schaefflerin johto yhdessä autojen toimitusjärjestöjen kanssa ovat kirjeitse EU:n komissiolle todenneet, että vuosille 2030 ja 2035 ennakoidut päästörajat ovat “nykypäivän olosuhteissa” lähes saavuttamattomia, johtuen muun muassa voimakkaasti kasvavista kustannuksista, akkutoimitusketjujen merkittävistä haasteista ja epätasaisesta latausinfran kehittymisestä. Saksassa on myös herännyt poliittista vastustusta turhan nopeaksi raamitettua aikataulua vastaan.
Näistä huolimatta on EU-komissio toistaiseksi pitänyt vuodelle 2035 asetetun tavoitteen sellaisenaan voimassa.
Juha Kiiskinen JK- Textservice
Kirjoittajan arkisto- juha@textservice.fi