Kategoriat
Sähkökäyttöisen ajoneuvon korkeajänniteakku muodostaa merkittävän osan ajoneuvon arvosta. Koska akun kuntoa on vaikea arvioida päälle päin eikä akun käyttö- ja lataushistoria ole tarkkaan tiedossa, alkaa muodostua tarve luotettavalle ja objektiiviselle tarkastusmenetelmälle.
Akut ovat kemiallisen energian varastoja. Käytön myötä akkujen ikääntyminen on luonnollista, ja samalla niiden kuntotila (SOH; State Of Health) heikkenee. Yksinkertaistettuna akut menettävät kapasiteettiaan sekä syklisen lataus-/purkaustoiminnan että ajan myötä.
Korkeajänniteakun nopeampaan ikääntymiseen vaikuttavat kuljettajan ajotapa sekä lataustapahtumat. Lataaminen tehokkailla pikalatureilla ja toistuva ajaminen suuremmilla kuormituksilla väsyttävät korkeajänniteakun nopeammin.
Tieto korkeajänniteakun kunnosta voi hyvinkin olla ratkaiseva tekijä sähköauton jälleenmyyntiarvon kannalta. Lisäksi omistajat voivat haluta tiedon siitä, kuinka pitkälle akun heikkeneminen on mahdollisesti edennyt. Autoliikkeiden ja käytettyjen sähköautojen ostajien kannalta voisi olla hyvinkin suotavaa, että akun kuntotilaa voitaisiin arvioida ammattimaisesti, objektiivisesti ja mielellään luotettavasti.
Aloitus startup-yrityksenä
Aviloo-akkutestin on kehittänyt itävaltalainen sähköajoneuvojen ja lataushybridien akkudiagnostiikan asiantuntija Aviloo GmbH. Vuonna 2017 startup-yrityksenä aloittanut Aviloo on tätä nykyä lähes 40 akkuteknologian testaukseen paneutunut henkilön kansainvälinen työyhteisö, joka omien sanojensa mukaan on kehittänyt ainutlaatuisen teknologian korkeajänniteakkujen testaamista varten.
Aviloon ilmoituksen mukaan heidän kehittämänsä tarkastusmenetelmä mahdollistaa täysin uudenlaisen, nopean, edullisen mutta luotettavan tavan saada tietoa korkeajänniteakun kuntotilasta.
Nopea Flash-testi
Korkeajänniteakun diagnoosi suoritetaan Aviloon itsensä kehittämällä testilaitteella, joka yhdistetään ajoneuvon standardimalliseen OBD-liittimeen. Jos sellaista ei ole, tulee yhteys muodostaa adaterin avulla.
Aviloo-testilaite lukee ja tallentaa diagnoosin aikana korkeajänniteakun olosuhdetietoja, kuten jännitearvoja, virtoja, lämpötiloja ja muita saatavilla olevia mittaussuureita.
Akusta ja ajoneuvosta kerätyt tiedot siirretään Battery Data Cloud-pilveen. Toisin ilmaistuna ne lähetetään Aviloolle analysoitavaksi. Tiedonsiirtoon käytetään globaalisti toimivaa, mobiilia LTE-radioteknologiaa.
Muutaman minuutin kuluttua tehdyn analyysin pohjalta luodaan Aviloo Flash Test-sertifikaatti, josta selviää korkeajänniteakun jäljellä oleva kapasiteetti (eli SOH) ja testatun ajoneuvon täyden latauksen ajomatka verrattuna vastaavanlaiseen uuteen ajoneuvoon.
Algoritmien kertomaa
Laskennassa ja arvioinnissa käytettyjen algoritmien pohjana on runsaasti dataa ja kokemusperäistä tietoa akkujen yksityiskohtaisesta testaamisesta. Lisäksi laskentaprosessin optimointiin käytetään tekoälyä. Tietoa kerätään lisää kaiken aikaa. Tämä mahdollista entistä suuremman tarkkuuden sertifikaatin prosessoinnissa.
Aviloo on kehittänyt myös laajemman ja viikon verran aikaa vievän tarkastusmenetelmän, jossa akku ladataan aivan täyteen ja sen jälkeen, vaihe-vaiheelta, puretaan lähes tyhjäksi. Tällä proseduurilla kerrotaan olevan TÜV-hyväksyntä.
Tulosten hajonnassa vaihteluväli
Käyttäjien toiminnan lisäksi sähköauton ohjelmistot ja laitteistot ovat ratkaisevia akun pitkäikäisen kestävyyden kannalta. Ajoneuvon akkuhallintajärjestelmä tekee toimenkuvauksensa mukaisesti sen, mitä ihmiset käyttäytymisellään voivat tukea: taata mahdollisimman tehokas ja pitkä käyttöikä korkeajänniteakun jokaiselle kennolle ja kaikille moduuleille.
Aviloo onkin usein korostanut, että korkeajänniteakkujen kuntotilassa on varsin paljon vaihtelua, kahta täysin samanlaista tulosta ei saman mallisessa autossakaan aivan heti tulee esiin. Ei edes silloin, kun autoilla on likipitäen ajettu sama kilometrimäärä. Näkemysten mukaan tulosten hajonnassa on selvä vaihteluväli.
Korkeajänniteakkujen testaaminen on alkutaipaleellaan. Nyt käytössä olevien sähköautojen määrä on pieni verrattuna siihen, kuinka runsaasti niitä tulee olemaan viiden tai kymmenen vuoden kuluttua. Miten, millä tavoin, kenen toimesta ja missä laajuudessa sähköautoja ja niiden akkuja tullaan peruskorjaamaan tai kunnostamaan, jää nähtäväksi. Ja minkälaisia bisnesnäkymiä tämä korjaamotoimijoille tarjoaa? Pystyykö tällä tavoin osittain korvaamaan sitä, mitä määräaikaishuolloissa menetetään?
Juha Kiiskinen JK- Textservice
Kirjoittajan arkisto- juha@textservice.fi