SATL SATL
Suomen Autoteknillinen Liitto
  • Yhteystiedot
  • Kirjaudu sisään
  • SATL.fi
  • Ostoskori
  • Suomeksi
  • På Svenska
  • In English
  • Yhteystiedot
  • Kirjaudu sisään
  • Ajankohtaista
    • Uutiset
    • Mediatiedotteet
    • Suomen Autolehti
    • Autoalan tiedotteet
  • Jäsenille
    • Yhteistyökumppanit ja jäsenedut
      • A-Katsastus
      • Otavamedia
      • Sokos Hotellit
      • St1
      • Suomen Autolehti
    • Jäsenhankintakampanja
    • Satelliitti-jäsenlehti
    • Jäsenjärjestönä mukana toiminnassa
    • Paikallisyhdistykset
    • FISITA
    • Jäsenrekisterin extranet
    • Päivitä jäsentietojasi
    • Apurahat
    • Kiertokirjeet
    • Osaamisen kehittäminen
      • Tallennetut SATL-webinaarit
      • Paikallisyhdistysten WordPress-sivuston ylläpidon ohjeita
    • Verkkokauppa
    • Sähköinen Suomen Autolehti
  • Osaamisen kehittäminen
    • Koulutukset
    • Seminaarit
    • Verkkokurssit
    • Webinaarit
    • Oppaat
    • EU-hanke 2018
  • Tapahtumat
    • Tapahtumapäivät
    • Kaikki tapahtumat
  • Kirjat ja tuotteet
    • Kirjat
      • Ajoneuvotekniikka
      • Bosch – teknistä tietoutta
    • Muut tuotteet
  • Blogi
  • SATL
    • Tietoa SATL:sta
    • Hae jäsenyyttä
    • Yhteystiedot
    • Toimihenkilöt
    • Liittohallituksen yhteystiedot
    • Yhteydenottolomake
    • Säännöt
    • Tilaa SATL:n uutiskirje

Etusivu / Blogi / Autotekniikka / SCR-tekniikasta dieselin pelastus

SCR-tekniikasta dieselin pelastus 15.02.2023 Juha Kiiskinen

Kategoriat

  • Autotekniikka
  • Polttoaineet

Dieselmoottorissa palaminen tapahtuu suurella ilmamäärällä korkeassa lämpötilassa verrattain laihalla seoksella. Sylintereihin tuotu ilma puristetaan tilavuuteen, joka on monin kerroin tiiviimpi kuin alkuperäinen tilavuus.

Tätä vielä tehostetaan ahtamisen välityksellä. Puristuksen loppuvaiheessa sylinterin lämpötila nousee ja paine kasvaa. Sitten korkeapaineinen dieselpolttoaine suurella nopeudella ruiskutetaan puristuvien kaasujen sekaan. Tämän seurauksena tapahtuu työkierron mukainen varsin taloudellinen palamisprosessi, jonka Rudolf Diesel tahollaan totesi jo reilu sata vuotta sitten.

Tällä tavoin olosuhteet ovat suotuisat runsaalle typpioksidien muodostumiselle. Mitä taloudellisemmaksi dieselmoottori pyritään saamaan tai mitä raskaammin moottoria ahdetaan, kasvaa NOX– eli typpioksidipäästöjen määrä lähes eksponentiaalisesti.

Kemia avuksi

Pakokaasupäästöjä säätelevien EU-normien kiristyessä dieselmoottorin tuottamat typpioksidipäästöt alkoivat tuottaa päänvaivaa. Todettiin, että päästöjen jälkikäsittelypuolella on aika kehittää jotain uutta.

Kemistien tuella päädyttiin urearuiskutukseen ja valikoivasti pelkistävään SCR-katalysaattoritekniikkaan. Tiettävästi ensimmäinen tämän sorttisella pakokaasujen jälkikäsittelylaitteistolla varustettu dieselkone oli Nissan Dieselin kehittämä kuorma-auton kuusisylinterinen moottori liki 20 vuotta sitten.

AdBlue-urealiuoksen määrä ilmoitetaan graafisen keskinäytön ylimmän palkin välityksellä (kuva: Volvo Trucks).

Sittemmin AdBlue-urearuiskutuksesta ja siihen liittyvästä SCR-katalysaattoritekniikasta onkin tullut dieselmoottorin pelastus. SCR-tekniikassa kyse on tehokkaasta, selektiivisestä typpioksidien pelkistämisestä, jossa vettä (67,5 %) ja ureaa (32,5 %) sisältävä lisäaine ruiskutetaan kuumien pakokaasujen sekaan ennen pelkistävää SCR-katalysaattoria. Urean sisältämän ammoniakin ja katalysaattorin toiminnan avulla pakokaasujen sisältämät typpioksidimolekyylit pelkistyvät typeksi ja vesihöyryksi.

Pakkanen jäädyttää, helle hajottaa

Täysin ongelmatonta urealiuoksen käyttö ei ole. Koska liuos sisältää runsaasti de-ionisoitua vettä, alkaa se jäätymään 11 asteen pakkasessa. Toisaalta urealiuosta ei saa säilyttää yli 30 asteen lämpötilassa eikä altistaa suoralle auringonvalolle.

AdBlue-urealiuosta joudutaan tankkaamaan tai lisäämään ajoittain. Yleensä sen menekki on luokkaa 3-5 % ajoneuvon polttoaineenkulutuksesta. Henkilöauton 10-15 litran vetoisen AdBlue-säiliön määrä riittää ajomatkalle, joka monesti on lyhyempi kuin auton perushuoltoväli.

Volkswagenin kehittämä urealisäaineen kaksoissyöttö, joka vaatii kahden pelkistävän SCR-katalysaattorin käyttämistä. Tällainen kokoonpano laajentaa pakokaasujen lämpötilojen NOx-jälkikäsittelyikkunaa. Volkswagenin mukaan tämä innovatiivinen urealisäaineen kaksoisannosteluprosessi kompensoi dieselmoottorin järjestelmäkohtaisia haittoja, kuten ilmaylimäärällä tapahtuvaa palamista (kuva: Volkswagen).

Raskaassa kalustossa, jossa SCR-tekniikka otettiin aikaisemmin käyttöön, AdBlue-urealiuoksen menekki on suurempaa ja ajoneuvokohtaiset säiliöt ovat selvästi mittavampia. Tosin säiliöille on tilaakin merkittävästi enemmän kuin henkilö- ja pakettiautoissa.

Urealiuoksesta käytetään englannin kielessä lyhennettä DEF, joka tulee sanoista Diesel Exhaust Fuel.

Ammoniakkia pakokaasuissa

Urealiuoksen käyttäminen kasvattaa NH3– eli ammoniakkipäästöjen määrää. Tämän vuoksi etenkin raskaassa kalustossa pakokaasujen puhdistuslaitteiston perimmäisenä on vielä niin kutsuttu CUC-katalysaattori, jonka tehtävänä on leikata haitallisia ammoniakkipäästöjä.

Uusimpien Euro 6d-päästökiristysten myötä tällaista CUC-ammoniakkikatalysaattoria on yhä useammin alettu käyttää myös henkilö- ja pakettiautoissa.

Nykyaikaisen raskaan ajoneuvon pakokaasupäästöjen puhdistuskokonaisuus, jossa on hapetuskatalysaattori, SCR-katalyytti ja CUC-ammoniakkikatalysaattori sekä luonnollisesti urealisäaineen ruiskutus (kuva: Cummins).

Varmennettu valmistusprosessi

Toisin kuin ammoniakki, vedellä laimennettu urealiuos on periaatteessa myrkytöntä ollen vaaratonta käsitellä. Se ei voi syttyä eikä räjähtää, mutta jos sitä pääsee läikkymään, on syytä tehdä huolellinen jälkien siivous puhtaan veden avulla.

Urealisäainetta voi lisätä nimenomaisen tankkauspistoolin avulla isosta säiliöstä tai kaataa suoraan AdBlue-muovikanisterista (kuva: Stellantis/Opel).

Urea syntyy reaktiossa nestemäisen ammoniakin ja hiilidioksidin välillä. Prosessissa muodostunut sula sekoitetaan sähköä johtamattoman veden kanssa, jolloin kehittyy ureakiteitä. Tämän jälkeen ureakiteitä käytetään AdBlue-urealiuoksen ohjeenmukaisessa valmistuksessa.

Jotta tuotetta voidaan kutsua nimellä AdBlue, se tulee valmistaa eurooppalaisen standardin ISO/PAS 22241-1 mukaisesti. Vasta sitten urealiuos voidaan varustaa rekisteröidyllä AdBlue-tavaramerkillä.

AdBlue-urealiuoksen tuottajalle on tärkeää omata tehokas ja laadultaan varmistettu valmistusprosessi.

Ajoneuvoissa käytetään urealiuoksen säiliöön asennettua laatutunnistinta, jonka tehtävänä varsin usein on lisäksi valvoa nestepinnan korkeutta ja urealiuoksen lämpötilaa.

Saanti varmistettu

Urealiuoksen riittävällä saannilla on tärkeä merkitys suomalaisen kuljetuslogistiikan toimivuuden kannalta. On arvioitu, että noin 90 % raskaasta kalustosta ja käytössä olevista linja-autoista on varustettu SCR-tekniikalla, joka vaatii AdBlue-urealiuoksen käyttämistä.

Viimeisen vuoden aikana urealiuoksen kotimaista tuotantoa on kahden valmistajan toimesta kasvatettu.  

Jotain vuosia sitten alkoivat PEMS-laitteiston avulla, tien päällä tapahtuvat RDE-mittaukset. Niissä kävi ilmi, että Euro 5-päästötason dieselautot tuottivat jopa 15-20 kertaa enemmän NOx-päästöjä, kuin asetuksen raja-arvoissa on määritelty. Euro 6-päästötason dieselautoissa, joissa käytetään SCR-tekniikkaa, vastaavaa ei ole havaittu (kuva: Bosch).

Tässäkin suhteessa Ukrainassa käytävällä sodalla on ollut arvaamattomia vaikutuksia urean saatavuuteen ja hintaan. Urean maailmanmarkkinahinta tosin lähti nousemaan jo ennen Venäjän helmikuussa 2022 aloittamaa hyökkäyssotaa naapurimaassaan.

Urealla on toki paljon muitakin käyttökohteita, esimerkkinä lannoitteet, rehujen raaka-aineet ja kosmetiikkavalmisteet.

Monitoimianturi, joka ultraäänen avulla tunnustelee urealisäaineen laatua sekä valvoo nestepinnan korkeutta säiliössä ja mittaa urealisäaineen lämpötilaa (kuva: WX-Nevsky).

AdBluen ehtyminen ajoneuvossa tarkoittaa liikkumisen loppumista moottorin sammuttamisen jälkeen.

Ja koska kyse on ajoneuvon tyyppihyväksynnässä pakokaasupäästöjä tärkeällä tavalla säätelevästä tekniikasta, ei urearuiskutusjärjestelmää saa saattaa toimimattomaan tilaan.

AdBlue-urealiuoksen käytöllä alkaa olla perinnettä (kuva: Mercedes-Benz).

Juha Kiiskinen JK- Textservice

Kirjoittajan arkisto
  • juha@textservice.fi
Avainsanat: AdBlue, autotekniikka, diesel, moottoritekniikka, NOx, SRC-tekniikka, TypenoksiditJaa:
  • Facebook
  • Twitter
  • LinkedIn

Artikkelien selaus

Jeepin sähköistäminen – Jeep Wrangler 4xe PHEV
Leopard 2-panssarivaunun voimalinja – Voimaa ja vääntöä

Suomen Autoteknillinen Liitto

Köydenpunojankatu 8, 00180 Helsinki
puh. 09 694 4724
satl@satl.fi

Toimihenkilöt
Laskutusosoitteet

  • SATL Facebook
  • SATL LinkedIn
  • SATL Instagram

Tietoa SATL:sta

Suomen Autoteknillinen Liitto ry (SATL) on autoalan ammattilaisten ja asiantuntijoiden yhteistyö- ja koulutusjärjestö.

SATL toimii jäsenyhdistystensä kattojärjestönä, jonka tavoitteena on ylläpitää ja kehittää koko autoalan osaamista ja ammattitaitoa.

Lue lisää

Sisältö

  • Ajankohtaista
    • Uutiset
    • Mediatiedotteet
    • Suomen Autolehti
    • Autoalan tiedotteet
  • Jäsenille
    • Yhteistyökumppanit ja jäsenedut
      • A-Katsastus
      • Otavamedia
      • Sokos Hotellit
      • St1
      • Suomen Autolehti
    • Jäsenhankintakampanja
    • Satelliitti-jäsenlehti
    • Jäsenjärjestönä mukana toiminnassa
    • Paikallisyhdistykset
    • FISITA
    • Jäsenrekisterin extranet
    • Päivitä jäsentietojasi
    • Apurahat
    • Kiertokirjeet
    • Osaamisen kehittäminen
      • Tallennetut SATL-webinaarit
      • Paikallisyhdistysten WordPress-sivuston ylläpidon ohjeita
    • Verkkokauppa
    • Sähköinen Suomen Autolehti
  • Osaamisen kehittäminen
    • Koulutukset
    • Seminaarit
    • Verkkokurssit
    • Webinaarit
    • Oppaat
    • EU-hanke 2018
  • Tapahtumat
    • Tapahtumapäivät
    • Kaikki tapahtumat
  • Kirjat ja tuotteet
    • Kirjat
      • Ajoneuvotekniikka
      • Bosch – teknistä tietoutta
    • Muut tuotteet
  • Blogi
  • SATL
    • Tietoa SATL:sta
    • Hae jäsenyyttä
    • Yhteystiedot
    • Toimihenkilöt
    • Liittohallituksen yhteystiedot
    • Yhteydenottolomake
    • Säännöt
    • Tilaa SATL:n uutiskirje

Pikalinkit

  • Hae jäsenyyttä
  • Paikallisyhdistykset
  • Jäsenrekisterin extranet
  • Yhteydenottolomake
  • Tilaus- ja toimitusehdot
  • Tietoa evästeistä
  • Tietosuojaseloste