Kategoriat
Minulla oli vielä hetki sitten erilaisten käyttövoimien tarjontakirjossa selkeä aukko sivistyksessä: en ollut ajanut koskaan maa- tai biokaasulla toimivalla henkilöautolla. Asia korjaantui Gasumin tarjottua koeajo-Golfinsa testiin. Miltä korkeapaineistettu autoilu maistui?
Koin kesäkuun alussa olevani ainutlaatuinen autoinsinööri, omattuani yhtenä harvoista suomalaisista satojen kilometrien ajokokemuksen Toyota Mirai -vetyautolla, mutten kuitenkaan tavanomaisemmalla kaasuautolla. Kansankielessä termi kaasuauto on turhankin yleistävä, koska polttokennoa hyödyntävä vetyautohan on käytännössä sähköauto, joka tuottaa itse sähkönsä vedystä. Maa- tai biokaasua hyödyntävässä autossa puolestaan on polttomoottori, joten se vastaa ajotuntumaltaan ja -äänimaailmaltaan ihan normaalia autoa.
Samanlainen, mutta…
Koeajoautossa oli näyttävät teippaukset, eikä rekisteritunnus jättänyt epäselväksi sitä, millä polttoaineella ollaan liikkeellä. Ilman noita tunnusmerkkejä tuskin kukaan olisi kiinnittänyt uudenkarhean Volkswagen Golf Variantin kaasukäyttöisyyteen mitään huomiota. Jos kuljettajallekaan ei olisi kerrottu, millä polttoaineella auto kulkee, en ainakaan minä olisi ajotuntumassa huomannut mitään eroa. Mittariston kaksi tankkimittaria sentään paljastivat, että auto hyödyntää kahta energiavarastoa.
Kaasutoimittajat ja useat kaasuautoilijat kehuvat kipinäsytytteisen moottorin käyvän tällä energiamuodolla hiljaisempana kuin bensiinillä. Tarkkaa omaa mielipidettä on vaikea muodostaa ilman identtistä sisarmallivertailua, mutta kyllä koeajoauton voimanlähteen melutaso oli todella hiljainen. Ajamisessa ei ollut mitään poikkeavaa normaaliin automaattivaihteiseen autoon verrattuna, joten sikäli mitään kynnystä kaasuautoiluun ei ole olemassa. Erot löytyvätkin tankkaustavasta, ajokuluista ja liikkumisen kokonaispäästöarvoista. Niissä onkin sitten paljon eroa tavalliseen.
Tankkaamassa
Toimintamatkaltaan kaasu-Golf jää hieman lyhyemmäksi kuin vastaava bensiinimalli. Omassa ajossa kulutus oli sekaisessa ajossa noin 3,5 kg/ 100 km, jolloin 17 kg kaasutankki riittää reilun 550 km ajamiseen. Varalla on toki vielä 9 litran bensiinisäiliö, jonka turvin pääsee helposti etenemään vielä lisää ennen jommankumman polttoaineen täydennystä.
Käytön kannalta jonkin kaasutankkauspisteen sijainti lähellä omia arkisia ajoreittejä helpottaa kaasuautoilua merkittävästi. Itse pidän toimintamatkaa tankillisella aivan riittävänä, ja koska pääkaupunkiseudulla on kaasuasemia melko tiheässä, ei tankkauksesta tulisi itselleni ongelmaa. Pääkaupunkiseudun ja suurimpien kaupunkien ulkopuolella asia kääntyneekin herkästi hieman vastatuuleen, ellei käyttäjä anna jollekin kaasuauton ominaisuudelle erityisarvoa. Ajankohtainen tankkauspaikkakartta (yli 50 asemaa) on nähtävissä esimerkiksi: https://www.gasum.com/yksityisille/tankkaa-kaasua/tankkausasemat/
Tankkaus on helppoa. Kuluttaja voi valita Gasumin asemalla hankkiiko maakaasua vai sertifikaattivarmennettua biokaasua. Vaikka liittimen lukitukseen tarvitaankin muutama kädenliike, ja säiliön täyttyminen on aavistuksen polttonestetankkausta hitaampaa, vastapainona on kaasun virtaus itsenäisesti, ilman että kuluttajan tarvitsee koskea mihinkään. Kaasun jakelukapasiteettia kasvatetaan Suomessa hiljalleen, joten kaikki viittaa siihen, että saatavuus ei hyydy ainakaan lähitulevaisuudessa.
Ajamisen hinta
Tyypillisesti auton hankinnassa ratkaisee eniten raha, vaikka erilaisissa tutkimuksissa saadaankin ainakin yksityishenkilöitä joskus väritetyn vahvoja painoarvoja esimerkiksi ympäristöarvoille. Kaasuauto vaikuttaa olevan ajokustannuksiltaan edullinen. Kun minun ajossani Golf kulutti mainitut 3,5 kg / 100 km, tarkoittaa se kirjoitushetkellä maakaasulla noin 4 € / 100 km. Vaikka bensiini ja diesel ovatkin kesällä 2020 litrahinnaltaan halpoja, maakaasulla ajaminen on halvempaa. Biokaasua käyttäen ero kutistuu (noin 5,1 € / 100km), mutta edelleen ollaan huomattavasti taloudellisemmalla puolella perinteisempiin polttoaineisiin verrattuna. Tietyillä Gasumin kampanjaehdoilla biokaasuilla ajaminen on vielä ripauksen halvempaa.
Laskelmissa täytyy tietysti huomioida kaasuautosta perittävä käyttövoimavero (3,1 snt/pv/ kokonaismassan alkava 100kg). Se on noin 56 % vastaavan dieselauton käyttövoimaverosta. Lisäkulua tulee hieman bensiiniautoa tiheämmästä öljynvaihtovälistä, mutta tämä kuluero kuittaantuu kyllä nopeasti halvempien polttoainekulujen muodossa. Suurimmalle osalle kaasuautoilijoista edulliset polttoainekulut ovat tärkein syy hankintapäätökseen. He myös ajavat keskimääräistä enemmän.
Uusien kaasuautojen tarjonta on ollut aavistuksen laskemaan päin. Aika näyttää, tulevatko ne vielä yleistymään. Tällä hetkellä Suomessa myydään Volkswagen-konsernin valmistamia uusia kaasuautoja, jotka ovat käytännössä kokonaishinnaltaan samalla tasolla kuin bensiinimallit. Eri merkkisiä käytettyjä vaihtoehtoja oli Nettiautossa tarjolla kuutisen sataa, eli valinnanvaraa kiinnostuneille kyllä on.
Päästötekijät
Erilaisia päästöarvoja voidaan tietysti tarkastella monelta eri kantilta. On kuitenkin kiistatonta, että erityisesti biokaasulla ajaminen on poikkeuksellisen vähäpäästöistä liikkumista. Biokaasua tuotetaan arjen biohajoavista jätteistä, ja useimmat kuluttajat osallistuvat tietämättään biokaasun tuotantoon esimerkiksi lajittelemalla biojätteet. Tuotannossa hyödynnetään muun muassa tuota erilliskerättyä biojätettä, elintarviketeollisuuden sivuvirtoja, kauppojen hävikkiä ja jätevesilietteitä. Valmistustavat kehittyvät jatkuvasti. Kaasuautojen viralliset hiilidioksidipäästöarvot mitataan ja ilmoitetaan maakaasulla, mutta silti ne ovat selvästi normaalimalleja matalammat.
Polttoaineen elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat biokaasua käytettäessä jopa 85 % pienemmät kuin perinteisillä polttoaineilla ajettaessa. Maakaasulla vastaava lukema on noin 20 %. Vaikka matalat tankkauskulut ovat suurimmalle osalle kaasuautoilijoista tärkein hankinnan kriteeri, 40 % heistä on tutkimusten mukaan kuitenkin tehnyt valintansa etupäässä ympäristöarvoihin perustuen.
Raskaan kaluston osalta kaasuautojen suosio on tietyissä käyttökohteissa kasvussa. Suurilla ajoneuvomassoilla ja ajomäärillä polttoainevalinnalla on tietysti paljon painoarvoa koko yhteiskuntaa ajatellen.
Aito vaihtoehto?
Erilaisia autovaihtoehtoja on tarjolla yhä enenevässä määrin: bensiini, diesel, hybridit, sähkö, maa- ja biokaasu, kohta kai se vetykin…. Siksi saan väliotsikon kysymykseen vastauksen vain asettamalla itseni peilin eteen: voisinko hankkia itselleni biokaasuauton? Voisin.
Asun kahden kilometrin päässä lähimmästä kaasuasemasta, ja ajan 20-30 000 kilometriä vuodessa (katsotaan nyt kuinka suuressa määrin lähitulevaisuudessa töitä jatketaan etäyhteyksin). Lähistöltämme löytyy riittävästi tarjontaa huoltokorjaamoista, joilla on ammattitaitoa kaasuautoihinkin liittyen. Jos ajattelen mökkimatkaamme Espoosta Kangasniemelle, tulisi minun käytännössä kaasutankata uudelleen vasta paluumatkalla Lahdessa. Ei paha.