Kategoriat
Sipilän hallituksen aikana pätkä valtatietietä 21 Muonion seudulla muutettiin älytieksi. Alun innostuksen jälkeen kiinnostus älytietä kohtaan hiipui nopeasti.
Lapin taivaan alla
Suomalainen älytie, nimeltään Aurora, oli hanke, joka silloisissa vallanpitäjissä ja kaiketi myös LVM:n virkamiehissä herätti suuria ambitioita.
Etymologiatiedon mukaan ’Aurora’ on kreikkaa tarkoittaen aamuruskoa, mutta siinä on myös vahva kytkentä revontuliin (aurora borealis). Mikäs siinä, sehän sopii Lapin vaikuttavan talvisen taivaan alle.
Muonion seudulla olevasta noin 10 kilometrin pätkästä valtatietä 21 piti tuleman autonomisten ajoneuvojärjestelmien talvitestauksen hotspot. Muonioon haluttiin kaikki suuret ajoneuvovalmistajat miehistöineen ja mittauslaitteineen lumen ja pakkasen valtakuntaan testaamaan autojaan ja niiden varusteita.
Toki tälle oli katettakin, sillä onhan esimerkiksi Audi varsin pitkään talvisin testannut autojaan Muonion seudulla lähinnä Olokselta käsin. Lisäksi olosuhteet asettavat kuljettajaa avustaville järjestelmille erityisvaatimuksia pakkasen, pöllyävän lumen sekä lumeen peittyvien kaistaviivojen ja jään alle jääneiden reunaviivojen muodossa. Pohjoisin maakuntamme osaa olla olosuhteiltaan hyvinkin vaativa. Revontulien aikaan voi ilmetä magneettisia häiriöitä, jolloin GPS-tarkkuus saattaa heittää kymmeniä metrejä.
Instrumentoidulla älytieosuudella oli tarkoitus tehdä liikenteen automatisaation ja autonomisen ajamisen testaus- ja tutkimustyötä arktisissa olosuhteissa.
Suurin odotuksin
Trafin mukaan automaattisten ajoneuvojen uskotaan vähitellen täyttävän maantiet tulevien vuosikymmenien aikana. Automaation myötä nähdään liikenneturvallisuuden paranevan, liikennevirtojen liikkuvan entistä jouhevammin ja tieliikenteen päästöjen vähenevän. Kaikki tyynni tavoittelemisen arvoisia asioita, ja toki myös Suomen talvessa.
Lisäksi arvioitiin, että tämä ainutlaatuinen arktisen alueen älyliikenteen testausfasiliteetti luo liiketoimintamahdollisuuksia sekä suomalaisille että kansainvälisille toimijoille.
Älytie avattiin loppuvuodesta 2017 suuren mediapanostuksen ja -näkyvyyden myötä, mutta käyttäjiä sille sittenkin kertyi varsin vähän, ja nekin pääasiassa toiminnan alussa.
Näin siitäkin huolimatta, että älytien ja tienvarren monipuolinen varustus (sähkö- ja tietoliikenneyhteydet, sääasemat sekä kameroita ja erilaisia tunnistimia) mahdollisti hyvinkin laaja-alaisen testaamisen ollen avoin kaikille liikennealan toimijoille.
Tietojen mukaan älytiepätkän rakentaminen ja varustaminen maksoi valtiolle miljoonia. Tiettävästi rahoitus järjestyi varsin sukkelaan.
Laitehallintaa
Älytiepätkän suunnittelu Liikennevirastossa käynnistyi 2016. Suunnittelun pohjalta teknologian testijaksoksi valittiin noin 10 km tieosuus Muonion kirkonkylän eteläpuolelta Pahtosesta pohjoiseen Putaanrannan risteykseen. Kyseisen tieosuuden valintaa määritti monipuolisuus testiympäristönä ja hyvät kääntymismahdollisuudet molemmissa päissä.
Valtatie 21 Kolari–Kilpisjärvi-telematiikkaurakka käynnistyi kesällä 2017. Urakan loppukatselmus suoritettiin joulukuussa 2017. Urakassa Pahtonen–Putaanranta -tiejakso instrumentoitiin kokeiluja tukevalla infrastruktuurilla. Tiejaksolla varmistettiin sähkö- ja kuituyhteyksien saatavuus, optio jälkiasennuksiin asentamalla tarvittavia pitkittäis- ja poikittaisputkia, asennuskaivoja, tolppia, mastoja, laitekaappeja ja laitetila.
High Definition-karttamalli ulotettiin koskemaan myös maanalaista infraa ja sen laitehallintaa digitalisoimalla mm. maanalaisten putkien ja valokuitukanavien täsmälliset sijaintitiedot.
Lisäksi älytien HD-kartan kerrottiin olevan kaikkien kokeilijoiden ja testaajien saatavilla.
Aurora-älytiepätkän ympärille rakentunut moderni ekosysteemi mahdollisti erilaisia digitalisaatiokokeiluja, esimerkkinä älykkäät aurausviitat.
Ilman erillistä infraa
Yleisesti ottaen ajoneuvojen kamera-, tunnistin- ja tutkajärjestelmien talvista testausta varten kelpaa mikä tahansa luminen tieosuus. Tuotekehityksen lähtökohta on, että ajoneuvon tulee laitteineen, järjestelmineen ja ohjelmineen pärjätä itsenäisesti ilman tien varteen rakennetun erillisen infran tai teknologian tukea.
Esimerkiksi Volvo kehitti aikanaan ’SARTRE’ (Safe Road Trains for the Environment) Road Train-sovellusta, jossa raskas kalusto ja henkilöautot taloudellisesti peräkkäin etenevät hyvinkin tiiviissä jonossa ilman ulkopuolista laitetukea ja erityisteknologiaa tienvarsilla. Riittää, että ajoneuvoissa oleva tekniikka on valppaana pitäen huolen turvallisuuden säilymisestä.
Mikäli olosuhteet eivät mahdollista autonomista tai edes osittain autonomista ajamista, on edettävä tavanomaisin järjestelyin, ajotaitoinen kuljettaja ratin taakse ja matkaa jatkukoon.
Panostus ei (sittenkään) mennyt aivan hukkaan
Valtatie 21:n älytiepätkän kustannukset olivat saatujen tietojen mukaan noin 3 miljoonaa euroa. Kuitenkaan panostus ei (sittenkään) mennyt aivan hukkaan, opiksi on kaiketi otettu, eikä tällaisia hankkeita ole kaiketi sen koommin suunniteltu tai ainakaan lähdetty toteuttamaan.
Yleisradion kuluvan vuoden uutisoinnin mukaan Muonion ” Älytiestä ei siis tällä erää koidu suuria kustannuksia, jos ei iloakaan”. Kommentti perustuu Fintrafficin edustajalta saatuun lausuntoon.
Käydessäni Muoniossa kesällä 2023 jollain tapaa noteerasin tienvarren poikkeavat rakennelmat, mutta vasta myöhemmin saman päivän iltana aloin majapaikassa pohtia niiden merkitystä.
Vajaassa kuudessa vuodessa huomasin unohtaneeni lähes tyystin kaiken, mitä aiheesta näkyvästi oli uutisoitu, ja jota kohtalaisella mielenkiinnolla olin jonkin aikaa seurannut. Maailma katsoi hetken Muonioon ja pian unohti, aivan kuten minäkin, mutta vain näiltä osin.
Juha Kiiskinen JK- Textservice
Kirjoittajan arkisto- juha@textservice.fi