Kategoriat
Volvo Cars on päättänyt vähentää tuntuvasti autojensa valmistuksesta muodostuvia hiilidioksidipäästöjä.
Volvo Carsin mukaan se on ensimmäinen valmistaja, joka on solminut kierrätysteräksen toimitussopimuksen sarjatuotannossa valmistettavia henkilöautoja varten.
Sopimus on jatkoa pitkäkestoiselle yhteistyölle kahden ruotsalaistaustaisen yrityksen kesken.
Volvon selkeänä tavoitteena onkin olla kärkijoukoissa siirtymässä ympäristöystävällisemmin tuotetun teräksen ilmeisen laajamittaiseen käyttöön.
Sopimuksen mukaisesti mukaan Volvo hankkii kierrätettyä ja kasvihuonekaasuilla mitattuna likipitäen nollapäästöistä terästä SSAB:ltä.
Lisäksi Volvo etenee kohti kiertotaloustavoitetta myymällä romuterästä kierrätykseen SSAB:n suljetun kierron järjestelmässä. Tämä kerrotaan tuntuvasti leikkaavan CO2-päästöjä pitäen samalla sekä materiaalit että luonnonresurssit pidempään käyttökierrossa.
Merkittävä CO2-päästölähde
Volvon mukaan yksi suurimmista hiilidioksidipäästöjen lähteistä tuotantoprosessissa on teräs, jota varsin runsaasti käytetään autojen valmistukseen. Teräs käsittää keskimäärin 25 prosenttia kaikista materiaaleihin liittyvistä päästöistä, kun tarkastellaan uuden Volvo-henkilöauton tuotantokaarta.
Volvon tavoitteena on saavuttaa kasvihuonekaasujen nollanettopäästöt vuoteen 2040 mennessä. Volvolta todetaan, että teräkseen liittyvien päästöjen vähentämisellä on huomattava rooli.
Aloitusmallina Volvo EX60
Kierrätettyä terästä käytetään valituissa komponenteissa (markkinoille) tulevassa täyssähköisessä EX60 SUV-mallissa sekä muissa Volvon uuden sukupolven SPA3-pohjalevykonstruktiolle perustuvissa autoissa.
Volvon mukaan SSAB:n (Svenskt Stål AB) toimittama kierrätysteräs täyttää samat lujuuteen ja kestävyyteen kohdistetut laatu- ja turvallisuusvaatimukset kuin primääriteräs.
Masuunille ei tarvetta
Kierrätysteräksen tapauksessa ei tarvita masuunia, joka perinteisesti on hyvinkin tarpeellinen primääriteräksen valmistuksessa. Tällä tavoin eliminoidaan rautamalmin kuin myös hiilen lisälouhinnan tarve sekä runsas hiilen käyttö masuuniprosessissa. Tälle ominaista ovat suuret hiilidioksidipäästöt niin kulutetun sähköenergian kuin poltetun hiilenkin muodossa.
Kierrätysteräksen tapauksessa metallin sulattamiseen käytetään valokaariuunia, mikä lienee ilmeisen tehokas tapa romu- ja harkkometallin sulatuksessa. Valokaariuunilla päästään noin 1800 Celsius-asteen lämpötilaan, mutta arvattavasti tässäkin sähköenergiaa tarvitaan runsain mitoin.
Paras tapa varmistaa mahdollisimman vähäinen hiilijalanjälki onkin käyttää kestävällä tavalla tuotettua sähköenergiaa. Joka tapauksessa sähkökaariuunia käyttämällä päästään merkittävästi pienempiin päästöihin kuin perinteisellä teräksen tuotantotavalla.
Tähtäimessä nollanettopäästöt
Volvo Cars on omien sanojensa mukaan täysin sitoutunut sähköiseen tulevaisuuteen. Tähtäimessä on saavuttaa kasvihuonekaasujen suhteen nollanettopäästöt viimeistään vuonna 2040.
Vuoteen 2030 mennessä tavoitteena on vähentää autokohtaisia hiilidioksidipäästöjä 65–75 prosentilla verrattuna vuoden 2018 lähtötasoon. CO₂-päästöjä halutaan kaiken aikaa vähentää koko arvoketjussa.
Lisäksi päämääränä on saavuttaa koko Volvo-mallistossa kierrätetyn materiaalin osuudeksi keskimäärin 30 prosenttia, ja tämä vuoteen 2030 mennessä.
Terästeollisuus merkittävä päästölähde
Arvioiden mukaan vuonna 2019 terästuotanto aiheutti 7–9 prosenttia maailmanlaajuisista kasvihuonepäästöistä sekä lähes 30 prosenttia kaikista teollisuuden päästöistä.
Masuunipäästöt, erityisesti hiilidioksidipäästöt, ovat merkittävä osa terästeollisuuden päästöistä. Masuuniprosessissa, jossa rautamalmi pelkistetään hiilen avulla, muodostuu huomattavia määriä hiilidioksidia. Yhtä terästonnia kohden voi muodostua enimmillään 1,8 tonnia hiilidioksidia, toisin ilmaistuna enemmän kuin itse valmista tuotetta.
Tarkka päästöjen määrä kuitenkin riippuu käytetystä tuotantomenetelmästä ja raaka-aineista.
Energiaviraston mukaan SSAB:n Raahen kahden masuunin terästehdas tuotti vuonna 2023 kaikkiaan 3,7 miljoonaa tonnia CO₂-päästöjä, mikä vastaa noin seitsemää prosenttia Suomen hiilidioksidiemissioista. Tämä on kutakuinkin saman verran kuin maan koko henkilöautoliikenteen tuottamat päästöt yhteensä.
Vetytalous avainasemassa?
On ehkä syytä huomata, että vetytalouden kehittäminen voi mahdollistaa lähes hiilivapaan teräksen tuotannon, sillä vedyn tarkoitus on korvata hiilen polttaminen masuuniprosessissa.
Merkittävä kasvihuonekaasujen päästövähennys kuitenkin edellyttää, että terästä tuottavat valtiot, uudistavat sähköntuotantojaan ja jälleenrakentavat sähkösiirtoverkkojaan vastaamaan kasvavia tarpeita. Suuret muutokset eivät tapahdu hetkessä, joten on hyvä olla liikkeellä hyvissä ajoin.
Volvon lisäksi monet muutkin autonvalmistajat ovat olleet solmimassa ”vihreän teräksen” toimitussopimuksia tai aloittaneet määrätietoiset neuvottelut terästä tuottavien toimijoiden kanssa. Visio ja tavoite on selkeä; hiilidioksidipäästöjä ja mielikuvaa hiilijalanjäljestä halutaan tuntuvasti alemmaksi.
HYBRIT on lyhenne sanoista Hydrogen Breakthrough Ironmaking Technology, suomennettuna Vedyn läpimurto raudanvalmistusteknologiassa. Kuva SSAB:n Luulajan HYBRIT-pilottilaitokselta (kuva: SSAB).
Juha Kiiskinen JK- Textservice
Kirjoittajan arkisto- juha@textservice.fi