Kategoriat
Ettore Bugatti (1881-1947) osoittautui jo nuorena kyvykkääksi mekaniikan taitajaksi. 2000-luvulla Bugatti-brändin perintö elää yhä sangen voimakkaana.
Milanolaisperheen esikoinen
Ettore Bugatti syntyi syksyllä 1881 milanolaisen perheen esikoisena. Bugattin perheellä oli taiteellista taustaa ja perheen pää, Carlo Bugatti, tunnettiin muun muassa hienojen huonekalujen, jalokivien ja soitininstrumenttien suunnittelijana.
Ettorea eivät taiteet ilmeisesti pahemmin kiinnostaneet, mutta pikkuhiljaa orastava ajoneuvoteollisuus ja moottorimaailma sitäkin enemmän. Ilman minkäänlaista koulutusta hän osasi purkaa ja kasata mekaanisia laitteita aika lailla suvereenisti.
Ettore Bugattin pari vuotta nuorempi veli Rembrandt sitä vastoin päätyi taiteiden pariin luoden uransa kuvanveistäjänä.
Ura alkaa hahmottua
Jo 17-vuotiaana Ettore oli suunnittelemassa neljällä moottorilla varustettua automobiilia, jonka mallimerkinnäksi tuli Bugatti Type 1. Nuorukaisen kyvyt kaiketi huomattiin, sillä hän alkoi saada taloudellista tukea uusien ajoneuvomallien prototyyppien kehittämistä varten.
Niinpä Bugattin toinen prototyyppi, Type 2 tuotiin parrasvaloihin Milanon messuilla keväällä 1901.
Pian tämän jälkeen hänelle tarjottiin pestiä automobiilien tekniikan suunnittelijana Lorraine-Dietrich-tehtaalla, joka sijaitsi Saksan ja Ranskan rajaseudulla Elsassin alueella.
Elsass (ranskaksi Alsace) on väliin kuulunut Ranskalle, sitten sotimisen jälkeen Saksalle ja jälleen Ranskalle, kun sotiminen on loppunut ja valtakuntien rajalinjat vedetty uudestaan.
Edistyksellistä tekniikkaa
Nuoren Ettore Bugattin ensimmäisiä Lorraine-Dietrich -toimeksiantoja oli suunnitella nelisylinterinen kansiventtiilimoottori ja nelinopeuksinen vaihteisto. Tuohon maailmanaikaan molemmat olivat ilmeisen harvinaisia toteutuksia.
Vuosina 1902-1904 Bugatti toimi yhteistyössä tunnetun De Dietrich-perheen kanssa. Tämä yhteistyö tuotti automallit Type 3/4 ja Type 5/6/7.
Pari vuotta myöhemmin Ettore palkattiin pääsuunnittelijaksi Deutz-yhtiöön, jossa hän suunnitteli automallit Type 8 ja Type 9. Samanaikaisesti Bugatti rakensi talonsa kellarissa mallin Type 10. Tässä käytettiin edistyksellistä, sylinterikannen yläpuolisella nokka-akselilla (ns. OHC-rakenne) varustettua nelisylinteristä, hyvin lyhytiskuista ja kierrosherkkää 1,1 litran rivimoottoria.
Vuonna 1913 Ettore suunnitteli Peugeotille pienen automallin, joka Bugattin kirjanpidossa tunnetaan merkinnällä Type 19.
Automobiles E. Bugatti
Omalla nimellä merkittyjen autojen valmistus käynnistyi 1909 Elsassin Molsheimissa, joka tuohon aikaan oli osa Saksan keisarikuntaa. Bugatti opittiin tuntemaan aikansa nopeimmista, ylellisimmistä ja teknisesti edistyneimmistä autoista.
Ensimmäinen maailmansota ajoi Bugattin pois kotiseudultaan, mutta ei tyrehdyttänyt miehen luovuutta. Mekaniikkanero suunnitteli mm. lentokonemoottoreita.
Maailmansotien välisenä aikana Bugatti jatkoi toimintaansa ja tuotti eri automalleja, joista esimerkkeinä Ettore Bugattin vanhimman pojan Jean Bugattin (s. 1909) viimeistelemä Type 57 tehokkaalla 3,25 litran kahdeksan sylinterisellä twin cam-rivimoottorilla sekä Bebe Bugatti Type 52-polkumobiili 1920-luvun puolivälistä.
Jean Bugatti menehtyi muutama viikko ennen toisen maailmansodan alkamista Type 57:lla tapahtuneessa onnettomuudessa. Maailmansota runteli Molsheimin tehdasta pahemman kerran ja yhtiö menetti kontrollin omaisuudestaan. Lisäksi Ettoren mieltä painoi vanhimman pojan traaginen menetys.
Ettore Bugatti siirtyi ajasta ikuisuuteen kaksi vuotta toisen maailmasodan päättymisen jälkeen kesällä 1947. Hän oli kuollessaan 65-vuotias.
Uusia yrityksiä
Yhtiön perustajan ja hänen poikansa kuoltua aikapäiviä sitten alkuperäinen Bugatti viimein lopetti toimintansa pitkän hiljaisuuden jälkeen olympiavuonna 1952.
1950-luvun puolivälissä, tai vähän sen jälkeen, ilmaantui muutamia prototyyppejä ja kilpa-autoja ulkopuolisten toimesta suunniteltuina, mutta menestystä niillä ei juurikaan saavutettu.
Autovalmistajana Bugatti oli vaipumassa unholaan, kunnes gregoriaanisessa kalenterissa oli päästy vuosilukuun 1987. Tuolloin italialainen liikemies Romano Artioli herätti merkin uudelleen henkiin yritysnimellä Bugatti Automobili S.p.A.
Tuotantoa varten Artioli rakennutti tehtaan Modenan liepeille Emilia-Romagnan maakunnassa.
Ensimmäinen uuden Bugatti-ajan tuotantoauto oli malli EB110 GT, jossa oli 3,5-litrainen, 5-venttiiliä per sylinteri, neljällä turboahtimella terästetty 60 asteen V12-moottori sekä kuusivaihteinen vaihteisto ja neliveto. Tehoa EB110 GT-mallin moottorissa ilmoitettiin olevan 412 kW (560 hv).
Vuonna 1993 Bugatti esitteli prototyypin mallista EB112, joka oli kookas neliovinen, luiskaperäinen saloon vaatimattomasti kuuden litran V12-moottorilla.
Bugatti EB110-mallin tultua markkinoille Euroopan ja Pohjois-Amerikan taloudet olivat taantumassa. Heikko taloudellinen tilanne ajoi yrityksen tilanteeseen, jossa toiminta oli pakotettu ajamaan alas. Tämä tapahtui syyskuussa 1995.
Kohti Veyron-aikaa
Volkswagen-konserni osti Bugatti-automerkin oikeudet vuonna 1998, ja pian tämän jälkeen perustettiin yritys nimeltään Bugatti Automobiles S.A.S.
Giergetto Giugiaron ItalDesign-yhtiölle osoitettiin projekti tuottaa uuden Bugatti Automobilesin ensimmäinen konseptiajoneuvo, joka tavoille uskollisesti merkittiin tunnuksella EB118. Toisin ilmaistuna Ettore Bugattin nimikirjaimet ja perään kuluneet vuodet hänen syntymästään.
EB118 Coupe, jossa moottorina muuten käytettiin 408 kilowattista (555 hv) W18-voimalaitetta, oli framilla useassakin autonäyttelyssä vuosituhannen vaihteen kieppeillä.
Varsinaisesti uusi ja entistä ehompi Bugatti-aika koitti vuonna 2005 Veyron-hypersportin tultua markkinoille. Nykyisinkin Bugatti-tehdas sijaitsee missä muualla kuin Elsassin alueella, tarkemmin sanottuna Molsheimissa.
Bugatti Veyronissa käytetään VW-konsernin kehittämää kahdeksan litran W16-moottorihirviötä, joka tuodaan parrasvaloihin Suomen Autolehden numerossa 8/2022.
Tuhannen ja yhden hevosen lumoissa
Nykyisessä Chiron-mallissa sama, omintakeinen W16-moottorikonstruktio kehittää 1177 kilowatin (1600 hv) tehon, mutta Veyronin alkuaikoina puhuttiin ”tuhannesta ja yhdestä hevosvoimasta”. Auton kojetaulussa on hv-näyttö, joka osoittaa, paljonko näistä hevosista on käytössä.
Tämä sai suositun brittiläisen Top Gear-TV-autoshown entisen toimittajan Jeremy Clarksonin innostumaan asiasta, kun hän näyttöä vilkaistuaan totesi ”reservissä vielä olevan 950 hevosvoimaa”.
Marraskuussa 2021 tehdyssä yhtiöjärjestelyssä muodostettiin Bugatti Rimac, jonka omistuksen jakavat kroatialaistaustainen Rimac Group ja Porsche AG.
Yhtiöllä on oman ilmoituksen mukaan 435 työntekijää Kroatiassa ja Ranskan Molsheimissa. Toimintaa tuetaan lähes 180 henkilön panoksella Saksasta käsin Bugatti Engineering-kehitysosaston toimesta.
Ettore Bugattin perintö näyttää edelleen elävän voimakkaana, vaikka tunnus nyt olisikin jo EB141.
Vuosi sitten tehdyllä yritysjärjestelyllä muun maussa tähdätään sähköisten voimalinjojen tehokkaaseen hyödyntämiseen hypersport-luokan autoissa.
Tällä haavaa Bugattilla on 34 jälleenmyyjää 17 eri maassa. Uusin niistä avasi hiljattain ovensa Hampurissa.
Juha Kiiskinen JK- Textservice
Kirjoittajan arkisto- juha@textservice.fi