SATL SATL
Suomen Autoteknillinen Liitto
  • Yhteystiedot
  • Kirjaudu sisään
  • SATL.fi
  • Ostoskori
  • Suomeksi
  • På Svenska
  • In English
  • Yhteystiedot
  • Kirjaudu sisään
  • Ajankohtaista
    • Uutiset
    • Mediatiedotteet
    • Suomen Autolehti
    • Autoalan tiedotteet
  • Jäsenille
    • Yhteistyökumppanit ja jäsenedut
      • A-Katsastus
      • Otavamedia
      • Sokos Hotellit
      • St1
      • Suomen Autolehti
    • Jäsenhankintakampanja
    • Satelliitti-jäsenlehti
    • Jäsenjärjestönä mukana toiminnassa
    • Paikallisyhdistykset
    • FISITA
    • Jäsenrekisterin extranet
    • Päivitä jäsentietojasi
    • Apurahat
    • Kiertokirjeet
    • Osaamisen kehittäminen
      • Tallennetut SATL-webinaarit
      • Paikallisyhdistysten WordPress-sivuston ylläpidon ohjeita
    • Verkkokauppa
    • Sähköinen Suomen Autolehti
  • Osaamisen kehittäminen
    • Koulutukset
    • Seminaarit
    • Verkkokurssit
    • Webinaarit
    • Oppaat
    • EU-hanke 2018
  • Tapahtumat
    • Tapahtumapäivät
    • Kaikki tapahtumat
  • Kirjat ja tuotteet
    • Kirjat
      • Ajoneuvotekniikka
      • Bosch – teknistä tietoutta
    • Muut tuotteet
  • Blogi
  • SATL
    • Tietoa SATL:sta
    • Hae jäsenyyttä
    • Yhteystiedot
    • Toimihenkilöt
    • Liittohallituksen yhteystiedot
    • Yhteydenottolomake
    • Säännöt
    • Tilaa SATL:n uutiskirje

Etusivu / Blogi / Autotekniikka / Halogeenipolttimoita ja LED-korvauslamppuja

Halogeenipolttimoita ja LED-korvauslamppuja 7.02.2022 Juha Kiiskinen

Kategoriat

  • Autotekniikka

Kaksilankainen H4-halogeenipolttimo tuli markkinoille 1960-luvun loppupuolella, yksilankainen H7-polttimo puolestaan 1990-luvun alussa. Sähkötehoon verrattuna kumpikin kehittää nuukasti valoa, mutta runsaasti lämpöä. Minkälaisen vaihtoehdon tarjoavat ns. plus-polttimot ja LED-lamput?

Vaihtotarve säännöllistä

Halogeenipolttimot H4 ja H7 ovat olleet ajovalolamppuina sangen laajassa käytössä, vaikka ovat uusissa autoissa saaneetkin väistyä varsin nopeasti yleistyvien LED-ratkaisujen tieltä. Todettakoon, ensimmäiset täys-LED-ajovaloilla varustetut autot ilmaantuivat markkinoille 14 vuotta sitten.

Ajoneuvojen ulkovalaistus on tarkan sääntelyn alainen. Tämä myötä mitä tahansa valonlähdettä ei ole lupa asentaa valonheittimeen. Kuvassa Mazda3 vm. 2020 LED-ajovaloilla. Kuva Jari Pitkäjärvi.

Ajoneuvoja näillä halogeenipolttimoilla varustettuna maailman turuilla liikkuu viittä vailla mieletön määrä, ja Suomessakin epäilemättä satoja tuhansia autoja.

Jälkimarkkinat ovat suuret ja polttimoiden vaihtotarve on säännöllistä. Tavallisesti halogeenipolttimon käyttöikä on 400-700 tuntia, mutta uusimmat Long Life-polttimot kestävät pidempään.

H4-polttimon tulee standardin IEC810 mukaan kehittää vähintään 85 % uuden valonlähteen valovirrasta vielä 225 käyttötunnin jälkeen. Keskinopeudella 45 km/h liikkuva auto kulkisi tuossa ajassa noin 10 000 kilometrin matkan.

Valovirta lähtien 1000 luumenia

H4-perushalogeenipolttimon lähivalolanka yleensä kehittää 1000 luumenin (lm) valovirran 55 watin sähköteholla. Normitustilanteessa jännite on stabiili 13,2 volttia, joten sähkövirtaa lampun volframilangan (filamentin) hehkuttamiseen tarvitaan 4,15 ampeeria.

60 watin sähköteholla toimiva H4-lampun kaukovalolanka tuottaa suuremman valovirran, mutta ihmissilmän kannalta näkyvän valon hyötysuhde on edelleen kehnonlainen.

Osram Night Breaker 200 H4-polttimo edustaa uusinta tekniikkaa 1960-luvun lopussa markkinoille tulleen polttimotyypin evoluutiossa. Normin mukainen sähköteho on edelleen 60/55 W kaukovalo ensin ilmoitettuna. Kuva Osram.

Uudempi H7-halogeenipolttimo kehittää näkyvästi suuremman 1500 luumenin valovirran niin ikään 55 watin ottoteholla. Lämpöä muodostuu aavistuksen hieman vähemmän kuin H4-polttimolla, mutta tästä huolimatta hyötysuhde jää vaatimattomalle tasolle, alle 10 prosentin.

Lisäksi ainakin hyvälaatuisissa H7-lampuissa on UV-suodatin, jonka tehtävänä on estää valonheittimen muovista valmistettujen umpiolinssien ennenaikainen hilseily.

Plus-polttimot hehkuvat kirkkaammin

Toistakymmentä vuotta sitten myyntiin tulleiden plus-polttimoiden suurempaa valotehoa ei ole saatu aikaan kasvattamalla wattista sähkötehoa. Valaistusvoimakkuus on seurausta filamentin ominaisuuksista, polttolangan tarkemmasta asettelusta ja optimoidusta asennosta sekä halogeenikaasutäytteen seoksesta. Kaasutäytteen painetta on nostettu niin, että uusimmilla plus-polttimolla (+200 %) kaasunpaine lähentelee 20 baaria. Niinpä ei ole ihme, jos polttimo rikkoontuessa äänekkäästi poksahtaa paineiden purkautuessa pihalle.

1990-luvun loppupuolella markkinoille alkoi ilmaantua ”Xenon Look”-halogeenipolttimoita, joissa värilämpötila on nostettu yli tavanomaisen kellertävän valon, tässä tapauksessa lukemaan 3700 Kyseessä kohtalaisen harvinainen, kaksilankainen H15-polttimo 55 watin kaukovalolla ja 15 watin päiväajovalolla.  Kuva Osram.

Plus-polttimoiden filamentti käy kuumempana kuin tavallisten halogeenilamppujen. Tämä johtaa siihen, että niiden käyttöikä jää lyhyemmäksi, yleensä 300-400 tuntiin normijännitteellä 13,2 V. Jos haluaa mahdollisimman pitkäikäisen ajovalopolttimon, kannattaakin valita Long Life-vaihtoehto, joita niitäkin nykyään on saatavana alkaen +20 % merkinnällä varustettuna.

Plus-polttimot eivät automaattisesti tuota plus-merkinnän mukaista suurempaa valovirtaa, vaan luksien (valaistusvoimakkuuden yksikkö, lyhenne lx) määrää tietyissä kohdissa tietä ajoneuvon edessä lähivaloilla.

LED-korvauslamput edelleen lainsuojattomia

LED-korvauslamppuja esimerkiksi ajovalopolttimoille H4 ja H7 on jo myyty vuosia, mutta täkäläisessä tieliikenteessä ne edelleenkin ovat lainsuojattomia.

Lamppuja saa myydä, mutta E-hyväksynnän puuttuessa niitä ei ole lupa käyttää julkisella tiellä ja muun liikenteen seassa. Offroad-tyyppinen ajaminen ja liikkuminen suljetuilla alueilla ovat asia erikseen.

Tiettävästi kansainvälisten ECE-säädösten sisällöstä vastaavien viranomaisedustajien keskuudessa on käyty dialogia LED-korvauslamppujen jonkinlaisesta rajoitetusta hyväksymisestä. Sitkeistä huhuista päätellen tavoitteena olisi riittävän laadukkaiden LED-korvauslamppujen hyväksyminen halogeenipolttimoille tarkoitetuissa ajovaloumpioissa.

Osram Night Breaker H7 LED-korvauslamppu omaa kansallisen hyväksynnän Saksassa tiettyihin automalleihin. Saksan lisäksi mallikohtaisia hyväksyntöjä on haettu Itävallassa ja Kroatiassa. Kuva Osram.

Valon jakautumisen ja valon käyttökelpoisuuden sekä muiden tienkäyttäjien mahdollisen häikäistymisen kannalta on tärkeää, että LED-korvauslamppu ei säteile hajavaloa istuen tarkasti valonheittimen pohjaan ja asemoituu umpion polttopisteeseen yhtä täsmällisesti kuin laadukas halogeenipolttimokin. Eräs muuttuja valaistusyhtälössä on myös valonsävy eli värilämpötila. Yleensä halogeenilamput hehkuttavat keltaisempaa valonsävyä (2700-3000 K) kuin LEDien kehittämä valkoisempi tai päivänvalon suuntaan värjäytyvä valonsävy.

Internetin valtaisa tarjonta

Tieliikennekäytössä laittomia LED-korvauslamppuja ovat verkkosivut valtoimenaan. Niitä markkinoidaan roimasti paremmalla valoteholla, pidemmällä ja laajemmalta alueelta valaistulla valokuviolla, silmää miellyttävällä valonsävyllä ja halogeenipolttimoihin verrattuna moninkertaisella käyttöiällä. Houkutustekijöitä näyttää olevan luvassa, mutta LED-korvauslamppuparin hinta on korkea verrattuna laadukkaisiinkin halogeenipolttimoihin.

Philips Ultinon Pro6000 H4 LED-korvauslampussa valonlähteenä käytetään Lumiledsin ajoneuvokäyttöön tarkoitettuja ledisiruja. Valoa luvataan kehittyvän 230 % enemmän kuin H4-peruspolttimossa. Valonsävy on 5800 K eli viileänvalkoinen mukaillen päivänvaloa. Kuva Philips.

Lähes poikkeuksetta LED-korvauslampun tarvitsema sähköteho on pienempi kuin halogeenipolttimon, joten teoriatasolla pieni säästö polttoaineenkulutuksessa on mahdollista.

Lisäksi LED-lamppu syttymiseen vaadittavan kynnysjännitteen saavutettuaan kehittää valoa samalla kirkkaudella toisin kuin halogeenipolttimo, jonka volframilanka hehkuu kirkkaammin syöttöjännitteen noustessa.

Osramin ja Philipsin maakohtaiset hyväksynnät

Suuret ja kokeneet eurooppalaiset lamppuvalmistajat Osram ja Philips ovat ensi alkuun Saksassa hyväksyttäneet automallikohtaisesti uusia LED-korvauslamppujaan.  

Jokin aika sitten Osram julkaisi Saksassa H7-polttimotyypin uuden Night Breaker LED-korvauslampun, joka tietyin reunaehdoin on hyväksytty tieliikennekäyttöön kotimaassaan. Hyväksyntä koskee tiettyjä autoja, ja Saksassa tähän Osram-hyväksyntälistaan tällä haavaa kuuluu noin 20 automallia.

Osramin mukaan uusi H7 LED tarjoaa viileän, päivänvaloa mukailevan valonsävyn, 220 % enemmän valovoimaa kuin H7-peruspolttimo ja viisi kertaa pidemmän käyttöiän kuin tämän päivän tavallinen H7-polttimo.

Suomi on harvaan asuttu, pitkien etäisyyksien maa, jossa pimeää vuodenaikaa kestää ainakin puoli vuotta. Valojen ja niiden valonlähteiden tulisi olla kunnossa, ja sama koskee myös ajovalojen suuntausta. Kuva Opel.

Philips on puolestaan viimeksi ollut liikkeellä uuden Ultinon Pro6000 H4 LED-jälkiasennuslampun julkaisun myötä. Tehokkaan lampunkannan jäähdytyksen myötä LED-lampulla päästään vähintään 3 000 tunnin käyttöikään. Valovoimaa uusi H4 LED-lamppu tuottaa 230 % enemmän kuin lakisääteiseksi asetettu H4-polttimon minimiarvo. Lampun kehittämä valonsävy mukailee päivänvaloa lukemalla 5800 K.

Tämän hetken tiedon mukaan Philips Ultinon Pro6000 H4 Saksan hyväksyntälistalla on 12 automerkkiä ja 21 automallisarjaa. Philipsin toimeksiannosta H4 LED-lampun Saksan tieliikennelain (StVZO) vaatimat mittaukset suoritti TÜV Rheinland.

Juha Kiiskinen JK- Textservice

Kirjoittajan arkisto
  • juha@textservice.fi
Avainsanat: halogeenipolttimot, LED-korvauslamputJaa:
  • Facebook
  • Twitter
  • LinkedIn

Artikkelien selaus

Honda HR-V e:HEV, sarjahybriditoteutus
Nissan Juke Hybrid – Kehittynyt monitilavaihteisto ja kolme moottoria

Suomen Autoteknillinen Liitto

Köydenpunojankatu 8, 00180 Helsinki
puh. 09 694 4724
satl@satl.fi

Toimihenkilöt
Laskutusosoitteet

  • SATL Facebook
  • SATL LinkedIn
  • SATL Instagram

Tietoa SATL:sta

Suomen Autoteknillinen Liitto ry (SATL) on autoalan ammattilaisten ja asiantuntijoiden yhteistyö- ja koulutusjärjestö.

SATL toimii jäsenyhdistystensä kattojärjestönä, jonka tavoitteena on ylläpitää ja kehittää koko autoalan osaamista ja ammattitaitoa.

Lue lisää

Sisältö

  • Ajankohtaista
    • Uutiset
    • Mediatiedotteet
    • Suomen Autolehti
    • Autoalan tiedotteet
  • Jäsenille
    • Yhteistyökumppanit ja jäsenedut
      • A-Katsastus
      • Otavamedia
      • Sokos Hotellit
      • St1
      • Suomen Autolehti
    • Jäsenhankintakampanja
    • Satelliitti-jäsenlehti
    • Jäsenjärjestönä mukana toiminnassa
    • Paikallisyhdistykset
    • FISITA
    • Jäsenrekisterin extranet
    • Päivitä jäsentietojasi
    • Apurahat
    • Kiertokirjeet
    • Osaamisen kehittäminen
      • Tallennetut SATL-webinaarit
      • Paikallisyhdistysten WordPress-sivuston ylläpidon ohjeita
    • Verkkokauppa
    • Sähköinen Suomen Autolehti
  • Osaamisen kehittäminen
    • Koulutukset
    • Seminaarit
    • Verkkokurssit
    • Webinaarit
    • Oppaat
    • EU-hanke 2018
  • Tapahtumat
    • Tapahtumapäivät
    • Kaikki tapahtumat
  • Kirjat ja tuotteet
    • Kirjat
      • Ajoneuvotekniikka
      • Bosch – teknistä tietoutta
    • Muut tuotteet
  • Blogi
  • SATL
    • Tietoa SATL:sta
    • Hae jäsenyyttä
    • Yhteystiedot
    • Toimihenkilöt
    • Liittohallituksen yhteystiedot
    • Yhteydenottolomake
    • Säännöt
    • Tilaa SATL:n uutiskirje

Pikalinkit

  • Hae jäsenyyttä
  • Paikallisyhdistykset
  • Jäsenrekisterin extranet
  • Yhteydenottolomake
  • Tilaus- ja toimitusehdot
  • Tietoa evästeistä
  • Tietosuojaseloste