Kevytauto on turvallisuusteko, kunhan virittäminen estetään Juha Seppälä

Kategoriat

Nopeusrajoitettuja henkilöautoja eli kevytautoja koskevat lait on hyväksytty ja niiden olisi tarkoitus astua voimaan marraskuun 1. päivä 2019. Uudistuksella tarjotaan turvallisempi vaihtoehto nykyisille mopoautoille ja mopoille. Mopo-onnettomuuksissa loukkaantuu noin viitisensataa nuorta vuosittain.

Kevytautoja vastustavien tahojen, joihin luonnollisesti kuuluu mopoautoja ja mopoja maahantuovat, jälleenmyyvät ja korjaavat yritykset sekä heidän edunvalvontajärjestönsä, ovat esittäneet huolensa hiilidioksidipäästöjen kasvusta perustaen väitteensä nykyistä mopoautokantaa suurempaan ajoneuvomäärään. Kun huomioidaan, että kevytautot ovat uudehkoja, vähintään Euro 5 -luokan, ajoneuvoja, tulee vaaralliset päästöt, kuten hiilimonoksidit ja hiukkaspäästöt kuitenkin vähenemään.

Hiilidioksidipäästöjen kasvuarvio on kuitenkin teoreettinen. Kevytautojen lisääntyminen vähentäisi myös henkilöautoilla ajettuja kilometrejä. Perheessäni tämä tarkoittaisi vähintään 150 kilometrin ajosuoritteen vähenemistä viikossa. Treeneihin viemiseen ja sieltä hakemiseen kuluu 60 km viitenä päivänä viikossa. Jos tytär ajaisi kevytautollaan treeneihin ja sieltä pois, perheemme ajosuorite vähenisi 30 km per treenipäivä. Kevytauto on siis myös ympäristöteko.

Turvavarusteita, kuten ABS-jarruja, ajonvakautusjärjestelmiä, turvatyynyjä tai edes talvirenkaita, ei mopoautoista löydy toisin kuin henkilöautoissa. Myös jalankulkijaturvallisuus on henkilöautoissa otettu huomioon ja useimmissa pienissäkin autoissa on vakiovarusteena automaattinen hätäjarrutusjärjestelmä.

Mopoautossa hätäjarrutus tarkoittaa pyörien lukkiutumista eli ohjattavuuden menettämistä. Kun yhtälöön otetaan vielä mukaan kesärenkaat ja variaattorin takana, pyörien pyörimistä vastustava, 600 kuutioinen dieselmoottori, ei ohjattavuus palaudu liukkaalla tienpinnalla edes jarru vapautettaessa vaan etupyörät lukkiutuneena kuljettajasta tulee matkustaja.

Vaikka kevytauton omamassa onkin suurempi kuin mopoautossa väittäisin että jalankulkija on suuremmassa vaarassa loukkaantua nimenomaan mopoauton kanssa. Kevytauton kanssa todennäköisyys on suurempi, että auto pysähtyy, sillä kuljettaja on tehnyt hätäjarrutuksen, auto on tehnyt sen omatoimisesti tai kuljettaja saa ohjattavuuden säilymisen ansiosta väistettyä. Mikäli törmäys kuitenkin sattuu, insinööri on suunnitellut auton keulaan turvarakenteet mahdollista jalankulkijatörmäystä varten. Näihin ei mopoauton suunnittelussa kiinnitetä huomiota.

Poliisi arvioi, että yli puolet mopoista ja mopoautoista on viritettyjä. Mopot ja mopoautot saadaan kulkemaan helposti 60 … 80 km/h. Ruotsissa nuorison käytössä on henkilöautoista muunneltuja EPA-traktoreita. Arvion mukaan yli 90%:ssa näistä on muunneltu nopeudenrajoitusta manipuloimalla siten, että niiden huippunopeus on samaa luokkaa kuin henkilöautoissa. Kevytautoihin suunnitellut rajoittimet ovat samantyyppisiä kuin kuorma-autoihin jälkiasennuksena asennettavat. Vaikka asennukset ovat sinetöityjä, ei manipulointia voi estää. Poliisin mukaan raskaan kaluston nopeudenrajoittimien manipulointeja todetaan liikennevalvonnassa viikoittain.

Koska virittämistä ei varmasti voida estää, helpoimmaksi tavaksi tulee varmistaa, että siitä jää varmasti kiinni. Yksinkertaisimmillaan tämä voidaan tehdä velvoittamalla asentamaan kevytautoon seurantajärjestelmä, joka auton ajonopeustiedon, GPS:n ja puhelinliittymän avulla tallentaa auton nopeuden ja kiihtyvyyden sekä lähettää tallentamisen lisäksi tiedon nopeuden ylittämisestä automaattisesti vähintäänkin vanhemmille. Tällaisilla yleisesti markkinoilla olevilla järjestelmillä voidaan toteuttaa myös automaattinen hätäpuhelu mahdollisen törmäystilanteen sattuessa. Se olisi se todellinen turvallisuusteko.

Juha Seppälä Liiketoimintajohtaja

Kirjoittajan arkisto
Juha on koulutukseltaan autoinsinööri (amk) ja työskentelee SATL:ssa kaupallisten palveluiden liiketoimintajohtajana. Juhan vastuulla on SATL:n uusien ja olemassa olevien tapahtumien ja palveluiden kehittäminen. Aiemmin hän on toiminut Diagno Finland Oy:n toimitusjohtajana. Diagno on yksi Suomen suurimmista korjaamolaitetoimittajista. Diagno myy ja maahantuo autokorjaamoiden laitteita ja toteuttaa koulutus-, suunnittelu-, asennus- ja huoltopalveluita autokorjaamoille, katsastusasemille ja autoalan oppilaitoksille.