Ajoneuvotekniikkaa opiskellut diplomi-insinööri päätyi aikoinaan sattumalta kesätöihin viranomaistehtäviin, ja siitä aukesikin kiinnostava urapolku virastomaailman ja ajoneuvotekniikan lainsäädännön parissa. Millaisia ajatuksia autoalan tulevaisuus herättää, Marko Sinerkari?
Miten olet päätynyt alalle ja nykyisiin työtehtäviisi?
Aika tyypilliseen tapaan – olen jo nuoresta lähtien laitellut mopoja ja autoja, eli harrastuneisuuden kautta. Lukion jälkeen hoksasin, että Otaniemen Teknillisessä korkeakoulussa voi opiskella konetekniikkaa ja koneenrakennusta. Se tuntui kiinnostavalta, hain opiskelemaan ja pääsin sisään. Aloitin opiskelut koneteekkarina, enkä itseasiassa ajatellut tekeväni autotekniikasta uraa. Opiskelujen keskellä kävin armeijan ja siellä tein ajoneuvotekniikkaan liittyviä hommia. Tämä vahvisti kiinnostusta nimenomaan ajoneuvotekniikkaan. Pääaineeksi oli mahdollista valita auto- ja työkonetekniikka, joten jatkoin sen parissa ja sivuaineena opiskelin polttomoottoritekniikkaa.
Päädyin alan viranomaistöihin sattuman kautta. Aloitin kesätöissä AKE:ssa eli Ajoneuvohallintokeskuksessa vuonna 1997. Silloin pääsin ensimmäisen kerran tutustumaan viranomaismaailmaan ja lainsäädäntöön, joka sääntelee ajoneuvotekniikkaa. Siihen, kuinka lainsäädäntö syntyy ja mitä kaikkea tähän liittyy. Kaikki se oli minulle uutta ja todella mielenkiintoista. Olin ensin kaksi kesää harjoittelijana virastossa, jonka jälkeen jatkoin töitä määräaikaisena ja lopulta vakituisena työntekijänä.
Virasto ja sen toiminta ovat muuttuneet vuosien varrella paljonkin. On ollut kiinnostavaa seurata esimerkiksi työn kansainvälistymistä. Urani alussa kansainvälisiä tehtäviä ei juurikaan ollut, mutta muutosten ja kehityksen myötä niitä on tullut lisää, sillä nykyään suuri osa lainsäädännöstä toteutetaan EU-tasoisesti. Uralleni on mahtunut myös virastojen yhdistymisiä, viimeisimpänä yhdistyminen viestintäviraston kanssa. Viestintä kasvattaa roolia myös liikenteen näkökulmasta, kun tekniikan kehittyessä tietoliikenneasiat ja niiden vaatimukset liittyvät yhä vahvemmin ajoneuvoihin. Viimeksi kuluneen vuosikymmenen ajan Suomessa tarjolla olevien ajoneuvojen tyyppihyväksyntään liittyvien tutkimuslaitospalvelujen tarjonta on kasvanut huikeasti vastaamaan kotimaisen teollisuuden tarpeita, ja silläkin saralla seuraavat askelet liittynevät kompleksisiin ajoneuvojärjestelmiin ja kyberturvallisuuteen.
Työskentelet liikenne- ja viestintävirasto Traficomilla tyyppihyväksynnästä vastaavana päällikkönä. Mitä yksikkönne tekee ja millainen on työnkuvasi?
Tyyppihyväksyntä on virastossamme palvelukokonaisuus, jossa työskentelee kaikkiaan 18 asiantuntijaa. Vastaamme ajoneuvojen hyväksyntäviranomaisen tehtävistä, eli teemme tyyppihyväksyntää kotimaisille ja ulkomaisille ajoneuvo- ja komponenttivalmistajille, järjestämme yksittäishyväksyntätoiminnan ja huolehdimme tutkimuslaitosten nimeämisestä ja seurannasta. Autamme kotimaisessa säädösvalmistelussa ja olemme mukana vaikuttamassa säädöksiin kansainvälisellä tasolla – kaikkeen siihen, mitä tapahtuu ennen ajoneuvon ensirekisteriin päätymistä. Kirjaamme ajoneuvotekniset tiedot tietojärjestelmiin ja vastaamme ajoneuvojen ennakkoilmoitustoiminnan järjestämisestä.
Työskentelen palvelukokonaisuuden päällikkönä, joten varsinainen työni on nykyään enemmänkin fasilitointia ja sen varmistamista, että asiantuntijoillamme on mahdollisuus tehdä meille myönnettyjä tehtäviä. Tämä maailma on kuitenkin niin kiinnostava, että minun sydämeni sykkii sille, että saan olla mukana myös päivittäisessä tekemisessä.
Millaisia ajatuksia sinulla on autoilun ja alan tulevaisuudesta?
Autoala muuttuu ja paljon puhutaan siitä, että siirrytään vaihtoehtoisiin käyttövoimiin. Muutama vuosi sitten oli valtava noste autonomisten ajoneuvojen ympärillä. Viranomaispuolelta katsottuna tällaiset muutokset eivät kuitenkaan käy aivan niin nopeasti. Esimerkiksi itsestään ajaviin ajoneuvoihin liittyy paljon lainsäädännöllisiä asioita, kuten kysymys siitä, mikä on ajoneuvossa kuljettajan vastuu – kaiken tämän ratkominen ja kehittäminen vie aikaa.
Alan kehittyminen tarkoittaa myös sitä, että muuttuvassa ympäristössä tarvitaan paljon hyviä ja kiinnostuneita työntekijöitä. Suurjännite- ja hybridiajoneuvot sekä kuljettajaa avustavat järjestelmät kasvattavat korjaamojen osaamisvaatimuksia. Alalle tulee uudenlaisia työtehtäviä, kun esimerkiksi järjestelmäasiat ja tietoliikenne korostuvat jatkossa yhä enemmän.
Mitä vinkkejä antaisit alaa opiskeleville nuorille?
Ala on täynnä mielenkiintoisia uramahdollisuuksia, joten kannattaa pohtia erilaisia vaihtoehtoja avoimin mielin. En itse tuntenut viranomaismaailmaa, mutta ajauduttuani sinne, pääsin työskentelemään todella kiinnostavien asioiden parissa. Viranomaispuolellakin suuntautumista ja erilaista tekemistä on todella paljon. Tulevaisuudessa työtehtävätkin varmasti muuttuvat, kun tekniikan kehittyessä esimerkiksi kyberturvallisuuden merkitys kasvaa ja autonomiset ajoneuvot kehittyvät.
Kiitos haastattelusta Marko!
Lue myös muut Ajan vaikuttaja -haastattelut!