Kategoriat
Miltä näyttää autoalan tulevaisuus, muuttuvat osaamistarpeet ja alan koulutus SATL:n uuden puheenjohtajan, Aalto-yliopiston mekatroniikan professori Kari Tammen näkökulmasta? Ajan vaikuttaja -juttusarja esittelee alalla aktiivisella otteella toimivia ammattilaisia.
Kari, kerro urapolkusi vaiheista ja miten olet päätynyt alalle?
En itseasiassa ole opiskellut autotekniikkaa, mutta kiinnostus harrastusten kautta on aina ollut. Ajoin aikoinaan kilpaa radio-ohjattavilla autoilla, moottoriurheilu on kiinnostanut aina ja moottoripyöräily kuuluu harrastuksiini edelleen. Oli strateginen valinta, etten aikoinaan valinnut opiskelua näiden kiinnostusten mukaan. Ajattelin, etten halua pilata hyvää harrastusta tekemällä siitä työtä.
Päädyin työelämässä kuitenkin autoihin ja liikenteeseen liittyvien teemojen pariin. Työskentelin Euroopan hiukkastutkimuksen keskuksessa CERN:ssä ja myöhemmin siirryin Teknologian tutkimuskeskus VTT:lle, jossa olin paljon tekemisissä ajoneuvojen ja liikkuvien koneiden, kuten työkoneiden ja traktoreiden kanssa. Työni keskittyi erityisesti koneiden ja kulkuneuvojen energiatehokkuuteen.
Vuonna 2009 VTT:llä alkoi sähköajoneuvojen tutkimusohjelma, jossa olin mukana alusta asti. Tämän jälkeen tutkimusportfoliooni alkoi tulla enemmän sähköiseen voimalinjaan liittyviä tutkimuksia, ja työhöni on kuulunut muun muassa voimalinjan suunnittelua, akkututkimusta, langatonta latausta, ajon optimointia, kuljettajaa avustavia järjestelmiä ja autonomista ajamista.
Työskentelet Aalto-yliopistossa mekatroniikan professorina, kerro työnkuvastasi ja tutkimuskohteistanne?
Olen toiminut Aalto-yliopistossa mekatroniikan professorina vuodesta 2015. Tuolloin professori Matti Juhala jäi eläkkeelle. Matti oli aktiivisesti mukana myös SATL:n toiminnassa ja toimi aiemmin myös liiton puheenjohtajana. Tutkimustyöstään Aallossa häneltä jäi kontaktiverkko ja moni hänen tutkimusaktiviteeteistaan päätyi jatkumaan.
Saan määrittää tutkimusalueet työssäni melko vapaasti ja olen keskittynyt paljon sähköisen voimalinjan asioihin. Aloittaessani tutkimustyössä VTT:llä käsiteltiin lähinnä sitä, kuinka ylipäätään saadaan sähköinen auto aikaiseksi. Nykyään fokus on enemmän ajo-optimoinnissa, designissa ja miten sähköistä voimalinjaa käytetään. Henkilöautojen osalta on jo mietitty varsin pitkälle, milloin esimerkiksi hybridiautossa on järkevää hyödyntää akkua ja milloin polttomoottoria. Työkoneiden osalta tämä ei vielä ole kovinkaan selvää.
Toinen keskeinen teema työssäni on autonominen ajaminen, josta itseasiassa opiskelijatkin ovat todella kiinnostuneita. Ottaessani esille teemaa pohdin, onko aihe sellainen, että sillä olisi riittävästi liittymäpintaa esimerkiksi sähköistymistä ajatellen. Huomasin, että liittymäpintaa löytyy paljonkin ja näiden välille on löytynyt luontevaa synergiaa. Tutkimme esimerkiksi, miten sähköajoneuvoilla ajetaan mahdollisimman energiatehokkaasti tai kuinka autonomisella ajoneuvolla navigoidaan kaupungissa.
Millaisena näet autoalan tulevaisuuden?
Sähköistyminen näyttää etenevän kovaa vauhtia ja tulee isommaksi osaksi liikennettä jo melko lyhyellä aikajänteellä. Nähtäväksi jää, tuleeko sen rinnalle myös vety- ja polttokennoautot. Myös autonomiset ajoneuvot lisääntyvät, mutta sen aikataulu ei ole vielä selkeä. Niiden yleistyminen ei ole ainakaan aivan nurkan takana, mutta tietynlaisissa tilanteissa autonomiset ajoneuvot voivat yleistyä kohtuullisen piankin. Tällaisia voivat olla rajatut alueet, kuten rahtiterminaali, jossa kuljettaja tuo lastin portille ja autonomiset ajoneuvot hoitavat lajittelun rahtiterminaalissa. Tämä ei poista kuljettajan tehtävää, mutta muuttaa sitä. Kun manuaalinen työ rajatussa ympäristössä hoituu autonomisen ajoneuvon avulla, vapautuu kuljettaja esimerkiksi lepoon aiemmin ja voi keskittyä työn kannalta vaativampien vaiheiden hoitamiseen.
Miten osaamistarpeet alalla muuttuvat?
Sähköistyminen ja muutokset tuovat alalle uudenlaisia osaamistarpeita. Huoltotoiminta muuttuu, mutta myös autojen jälleenmyynti ja turvallisuusasiat ovat murroksessa. Sähköistymisen myötä esimerkiksi uhat ovat erilaisia. Autokierrätys muuttuu varmasti jonkin verran, eikä sähköautojen osalta vielä täysin edes tiedetä, mitä ne vaativat ollessaan elinkaaren loppupäässä.
On ennen kaikkea tärkeää kouluttaa osaajia, joilla utelias asenne, halu ottaa selvää ja kyky omaksua uusia asioita.
Mihin alan koulutuksessa pitäisi jatkossa panostaa?
Kun alalla tapahtuu isoja muutoksia kovalla vauhdilla, pitää nyt koulutettavilla osaajilla olla laaja osaaminen, ja ennen kaikkea kyky omaksua uusia asioita. Jos koulutamme vain hyvin tarkasti määriteltyihin tehtäviin, on haastavaa vastata tulevaisuuden tarpeisiin, kun osaamistarpeet muuttuvat. Koulutetuille ammattilaisille pitäisi periaatteessa tarjota hyvät eväät työelämää varten seuraaville noin 45 työvuodelle. On ennen kaikkea tärkeää kouluttaa osaajia, joilla utelias asenne, halu ottaa selvää ja kyky omaksua uusia asioita.
Millaisia ajatuksia haluaisit välittää alan opiskelijoille tai uraa alalla harkitseville?
Haastaisin miettimään jotain sellaista alaa, joka toimii ilman liikennettä ja aloja, jotka tarvitsevat liikennettä toimiakseen. Käytännössä liikennettä tarvitaan kaikkialla ja se on keskeisessä roolissa, jotta yritykset ja yhteiskunta pyörivät. Voisi ajatella, että alalle kouluttautuminen on ikään kuin työttömyysvakuutus. Jos haluaa jollain tapaa työskennellä liikenteen tai logistiikan parissa, alalla on tulevaisuudessakin melko varmasti työpaikka.
Kiitos haastattelusta Kari!
Lue myös muut Ajan vaikuttaja -haastattelut!
Kari Tammi aloitti keväällä 2022 SATL:n uutena puheenjohtajana, Kari Kaihosen jäädessä tehtävästä pois. Näin ollen liiton puheenjohtaja on jälleen 15 vuoden tauon jälkeen yliopistomaailmasta. Professori Matti Juhala jäi pois SATL:n puheenjohtajan tehtävästä vuonna 2007. Lue Kari Tammen esittäytyminen ja tehtävästä pois jääneen Kari Kaihosen terveiset!