Euroopan Unionin AFIR-asetuksella (EU 2023/1804) määritetään vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin rakentamisesta ja käyttöönotosta.
55-valmiuspaketti
Euroopan Unionin tavoitteena on saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä.
Tavoitteen tueksi EU:ssa on valmisteltu niin sanottu 55-valmiuspaketti, jonka mukaan Euroopan Unionin tulee vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 55% vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä.
Haastavien tavoitteiden saavuttamisessa on fossiilisten polttoaineiden käytön merkittävä vähentäminen avainasemassa. Vuodet vierivät nopeasti, ja eipä aikaakaan, kun AD 2030 on käsillä.
Fossiilisten polttoaineiden käytön leikkaaminen mahdollistuu, kun EU:n alueelta löytyy riittävästi lataus- ja tankkauspisteitä vaihtoehtoisia polttoaineita käyttäville kulkuvälineille, kuten ajoneuvoille, vesikulkuneuvoilla ja ilma-aluksille, esimerkiksi lentokoneille.
Osana mainittua 55-valmiuspakettia on AFIR-asetus (Alternative Fuels Infrastructure Regulation), jonka tarkoituksena on kehittää vaihtoehtoisten polttoaineiden ja energiamuotojen jakelu- ja latausinfrastruktuuria.
Sähköä ja muita vaihtoehtoisia polttoaineita
AFIR-asetuksen tavoitteena on varmistaa, että yksityisillä käyttäjillä, yhteisöillä ja yrityksillä on vaivaton pääsy vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelu- ja latausinfrastruktuuriin.
Ajoneuvoille, vesikulkuneuvoille ja lentolaitteille tulee olla saatavilla vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelu- ja latauspisteitä EU:n alueella. Tällä tavoin varmistetaan, ettei kulkuvälineiden mahdollisesti rajallinen toimintamatka tuottaisi missään käytössä ongelmia.
Lisäksi AFIR-asetuksessa määritellään Euroopan laajuisen TEN-T-liikenneverkon latausinfrastruktuuriin liittyvät aspektit. Esimerkkinä TEN-T-tieverkosta käy yhteysväli Helsinki-Oulu ja edelleen valtakunnan rajalle Tornioon saakka.
Summattuna voidaan tiivistää, että AFIR-asetuksen avulla halutaan kattavammin palvella sähköä ja muita vaihtoehtoisia polttoaineita ja energialähteitä käyttäviä ajoneuvoja, jotta liikennesektori ja kuljetustoimiala voivat lähivuosina kouriintuntuvasti pienentää hiilijalanjälkeään.
Myös raskaampiin kuljetustehtäviin
AFIR-asetuksen tarkoituksena on nopeuttaa vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönottoa niin tie-, vesi- kuin lentoliikenteessäkin. Erilaisten vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelu- ja latauspisteitä tulee varustaa tieliikenneväylien varrelle sekä satamapaikkoihin ja lentoasemille.
Ensi vuodesta lähtien Euroopan laajuista TEN-T-tieverkkoa kehitetään palvelemaan entistä laajemmin vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttäjiä, jotta etenkin hyötyajoneuvoliikenteen kehittämiä pakokaasupäästöjä saataisiin vähennettyä. Hyötyajoneuvot ja niiden yhdistelmät ovat kookkaita, raskaita ja niissä käytetään suuria moottoreita.
AFIR-asetuksen avulla kiihdytetään latausinfrastruktuurin rakentamista, jotta vaihtoehtoisilla käyttövoimilla varustettuja ajoneuvoja ilmaantuisi runsaslukuisemmin ja nopeammalla aikataululla myös raskaampiin kuljetustehtäviin.
Lisää latausasemia
Käytännössä edellä kuvailtu tarkoittaa latausasemien määrän lisäämistä.
Tämän myötä henkilöautojen ja kevyiden, alle 3,5 tonnia painavien hyötyajoneuvojen latausasemia tulee pääteiden varsilta löytyä vähintään 60 km välein. Tämän tulisi realisoitua ensi vuoden loppuun mennessä allokoituna. Kyse on ydinverkosta, johon Suomessa kuuluu noin 1100 km maanteitä.
Vuodesta 2025 alkaen latausaseman latauspisteiden yhteenlaskettu minimiteho tulee olla 150 kW. Näiden latausasemien kilowattisen kokonaistehon tulee nousta vuosittain rekisteröityjen ajoneuvojen määrän kasvun myötä.
Kokonaispainoltaan yli 3,5 tonnin ajoneuvojen latausliitäntöjä tulee pääteiden varsilta vähintään 60 kilometrin välein, ja vähintään 100 km välein laajemmalla liikenneväyläalueella (ns. kattava verkko) vuoden 2030 loppuun mennessä.
Kaikilta kyseiselle ajoneuvoluokalle tarkoitetuilta turvallisilta pysäköintialueilta tulee löytyä minimissään kaksi latauspistettä vuoden 2027 loppuun mennessä, kolme vuotta myöhemmin jo kaksinkertainen määrä. Jatkossa tällaisen latausaseman kokonaisantoteho tulee olla vähintään 350 kW.
Annetuista tiedoista päätellen AFIR-asetuksessa määritellään lataussähkön siirron minimitehot, sillä uusimpien raskaiden sähkökäyttöisten rekkavetureiden (suurimmat) lataustehot voivat olla luokkaa 600-1000 kW.
Myös kaupunkisolmukohtia
Pääteiden lisäksi myös kaupunkisolmukohdista tulee löytyä vähintään yksi latausasema raskaampia hyötyajoneuvoja ajatellen. Trafin mukaan (tieto vuodelta 2023) TEN-T-tieverkon kaupunkisolmukohtia ovat seuraavat seitsemän paikkakuntaa: Helsinki, Turku, Tampere, Oulu, Kuopio, Lahti ja Jyväskylä. Lisäksi ydinverkkoon kuuluvat Hamina/Kotkan, Helsingin, Turun, Naantalin ja Oulun satamat sekä Helsingin ja Turun lentokentät ja Saimaan vesistöalue.
Ei pelkästään sähköä
Asetus ei koske pelkästään lataussähkön saatavuutta, vaan yhtä lailla myös vedyn (H2) ja metaanin, toisin ilmaistuna maa-/biokaasun (CH4) jakelua.
Jyväskylään on suunnitteilla ja ehkäpä jo rakenteillakin vedyn tankkausasema, joka valmistuessaan mahdollistaa Suomen ensimmäisten vihreällä vedyllä toimivien bussien pilotoinnin paikkakunnalla.
Jyväskylän kaupungin mukaan vedyn tankkausasema nopeuttaa hiilineutraaliutta ja edistää vihreällä tavalla tuotetun vedyn ympärille kehittyvää klusteria.
Jyväskylän pilottihanke liittää jo vuoden 2025 aikana viisi vihreällä vedyllä toimivaa kaupunkibussia julkisen liikenteen käyttöön.
Valtioneuvoston mukaan AFIR-asetuksella ja siihen liittyvällä lailla täydennetään ja täsmennetään EU:n vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta ja direktiivin 2014/94/EU kumoamisesta annettua asetusta.
Samalla laki 478/2017 liikenteessä käytettävien vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelusta kumotaan.
Juha Kiiskinen JK- Textservice
Kirjoittajan arkisto- juha@textservice.fi