Kategoriat
Tienhoitoautot ovat nousseet oikeastaan välttämättömäksi osaksi tieliikenneverkon ympärivuotista kunnossapitoa.
Liikkuva työpaja
Tienhoitoautojen avulla – olosuhteista riippumatta – varmistetaan liikenneturvallisuutta ja liikkumismukavuutta. Tienhoitoautot ovat kuin liikkuvia työpajoja, jotka hoitavat tieliikenneverkon ylläpitoa talven lumituiskuista kesällä tapahtuviin tienpinnan korjaustöihin.
Tässä blogissa perehdytään tienhoitoautojen kehitykseen, varusteluun ja käyttöön, sekä siihen, mitä nykyaikainen teknologia kykenee tarjoamaan.
Tienhoitoauton kehitys
Moottoroitujen kuorma-autojen kehittyessä 1900-luvun alkupuolella alettiin käyttää ensimmäisiä lumen auraukseen ja hiekoitukseen soveltuvia ajoneuvoja. Vuosikymmenten saatossa näiden ajoneuvojen suorituskyky, varustelu ja teknologia ovat kehittyneet huimasti.
Nykyisin tienhoitoautot on varustettu moderneilla ohjausjärjestelmillä, paikannusteknologioilla ja väyläohjatuilla monitoimilaitteilla, jotka helpottavat ja nopeuttavat työskentelyä.
Tienhoitoauton tehtäviä
Tienhoitoautot ovat tehokkaassa, ympärivuotisessa käytössä. Oloissamme näiden ajoneuvojen tehtävät jakautuvat pääasiassa kahteen kausiluonteiseen ryhmään.
Talviaikoina tehtävät koostuvat lumen aurauksesta ja mahdollisesti myös lumen ajamisesta, sohjonpoistosta, hiekoituksesta sekä liukkaudentorjunnasta suolan avulla. Erityisvarusteet, kuten jäänpoistolaitteet, ovat olennainen osa talvikunnossapitoa.
Kesäisin työt koostuvat tienpintojen ja väylien puhdistuksesta, hiekan poistosta, tiepinnan reikä-paikkauksesta, liikennemerkkihuollosta ja kaiteiden korjauksesta.
Lisäksi tienhoitoautoja käytetään teiden kasteluun ja pienimuotoisiin asfalttitöihin.
Nämä monipuoliset tehtävät vaativat erityisvarusteltuja ajoneuvoja, jotka lujatekoisina ja tehokkaina kestävät raskasta ja vaativaa käyttöä. Tiehöylää ei tienhoitoauto alusterineen kuitenkaan pysty korvaamaan.
Varustelu ja rakennevaihtoehdot
Tienhoitoautoissa käytetään erilaisia työlaitteita, jotka voidaan sovittaa eri työtehtäviin.
Auroilla siirretään lunta sekä ajo- että kulkuväyliltä.
Levittimiä ja sirottimia käytetään hiekan, suolan tai liukastumisenestoaineen systemaattiseen levittämiseen. Harjoilla puhdistetaan tienpintoja ja kevyen liikenteen väyliä.
Nostureita tarvitaan kaiteiden ja muiden tieinfrarakenteiden korjaustöihin.
Vesisäiliöt ovat tarpeen tien kastelussa ja pölynpoistoon sekä esimerkiksi liikennemerkkien ja opasteiden puhtaanapidossa.
Tienhoitoautojen alustoista yleisimpiä ovat 3- ja 4-akseliset kuorma-autot. Ne tarjoavat vakautta, riittävän kantavuuden ja suorituskykyä haastavissakin tilanteissa.
3-akseliset alustat ovat suosittuja kaupunki- ja taajama-alueilla, kun taas 4-akselisia yleensä käytetään vaikeakulkuisissa, erityisen lumisissa olosuhteissa ja/tai harvaan asutuilla alueilla. Myös 5-akselisia tienhoitoautoja on valmistettu esimerkiksi Sisun toimesta.
Vahva voimalinja
Yleisin tienhoitoautoissa käytetty moottorityyppi on kuusisylinterinen, turboahdettu dieselvoimalaite teholtaan 450-650 hv. Scanian tapauksessa tarjolla on myös merkille perinteinen V8-moottori.
Luokkaa 2000-2700 Nm (ja ylikin) oleva vääntömomentti yhdessä moniportaisen, nykyisin yhä useammin automatisoidun vaihteiston kanssa varmistaa vahvan suorituskyvyn pyörittäen voiman ulosottoon kytkettyä hydrauliikkapumppua. Hydraulipumppu voi olla varustettu säätötilavuustoiminnolla, toisin ilmaistuna kuormituksen tunnistuksella. Näin pumppua ei välttämättä tarvitse kytkeä erikseen päälle.
Kehittynyt väyläohjaus
Nykyaikaiset tienhoitoautot käyttävät kehittyviä tietoväyläohjauksia, jotka mahdollistavat kaikkien työlaitteiden ja toimintojen keskitetyn hallinnan sekä ainakin osittain automatisoidut toiminnot.
CAN-väyläohjaus (Controller Area Network) on yleisin käytössä oleva väyläratkaisu, joka yhdistää eri laitteet toisiinsa mahdollistaen reaaliaikaisen kommunikoinnin ja. Väyläpääte on suorassa yhteydessä toimilaitteeseen, mikä järkevöittää kokoonpanoa ja helpottaa vianpaikannusta.
Otetaanpa muutama esimerkki:
Auraustehtävissä kuljettaja voi varsin simppelisti säätää auran kulmaa ja korkeutta ohjauspaneelista.
Suolan ja hiekan sirottimissa levitysnopeus ja -määrä voidaan sovittaa olosuhteiden mukaan.
Kunnossapitojärjestelmä voi hyödyntää lämpötila- ja kitka-antureilta saatua tietoa optimoidakseen materiaalien kulutuksen ja ajankäytön.
Tietoväyläohjauksen myötä kuljettajan sinänsä varsin vaativa työ on hieman helpottunut. Samalla työtehtävien tehokkuus on ollut noususuunnalla. Lisäksi kuljettajan käytössä on kosketusnäyttö liittyen järjestelmän asetuksiin, tilaan ja toimintaan.
Kotimaista suunnittelua ja valmistusta
Sisu-Auton mukaan sen tienhoitoautojen suunnittelussa on huomioitu erityisesti maamme vaativat olosuhteet. Sisun mukaan se toimittaa tienhoitoautoja ”avaimet käteen”-periaatteella.
Kotimaassa toimivat laitevalmistajat ja -varustajat, kuten Aebi Schmidt, Konekorjaamo Riikonen ja Pajakulma, tarjoavat useita varusteita, kuten erilaisia auroja, alusteriä, hiekoitus- ja suolausjärjestelmiä sekä puhdistusharjoja.
Tienhoitoauto vaatii tehokkaan hydrauliikan, mukavan ja ergonomisesti toteutetun ohjaamon, intuitiivisen käyttöliittymän, monipuoliset kunnossapitovarusteet ja tehokkaat työvalot.
Tienhoitoautot ovat nousseetkin suosituksi ajoneuvovalinnaksi niin kaupungeilla, kunnilla kuin yksityisillä toimijoillakin. Kotimainen kehitys-, valmistus- ja varustelutoiminta tarjoaa myös korjaus- ja huoltopalveluja ja on varmistamassa varaosien nopeaa saatavuutta.
Tulevaisuus?
Tienhoitoautojen kehityksessä näyttäisi painottuvan trendit, joita ovat automaatio ja autonomisuus. Tulevaisuudessa mahdollisesti itseohjautuvat tienhoitoautot voivat vähentää henkilöstön tarvetta ja ehkä myös lisätä työn tarkkuutta, mutta tähän mennee aikaa.
Vaatii mielikuvitusta ajatella, miten robottiohjattu tienhoitoauto pärjäisi ilman piiruntarkkaa paikannusta ja tehokasta sekä luovaa tekoälyä ankarassa lumimyrskyssä, kun autonomiaominaisuuksilla varustetut henkilöautot ovat pulassa ohuen lumikerroksen peittämillä valtateillä hukattuaan tien keski- tai reunaviivamerkinnät?
Ympäristöystävällisyyden merkitys tullenee korostumaan. Sähkö- ja hybridikäyttöisten ajoneuvojen yleistyminen vähentää etenkin typpioksidi- ja hiukkaspäästöjä sekä vaimentaa voimalaitemelun muodostumista.
Älykäs teiden ja väylien kunnossapito tullenee yleistymään. Tekoäly ja reaaliaikainen datan analysointi mahdollistavat tarkan ja tehokkaan kunnossapidon.
Vaativat pohjoiset olosuhteet
Tienhoitoautot ovat vaativissa olosuhteissamme välttämätön osa liikenneverkon ylläpitoa, jolla varmistetaan liikenteen sujuvuus. Tehokkaassa ajoneuvossa yhdistyvät monipuolinen varustelu, kehittynyt teknologia ja koeteltu, luja rakenne.
Kotimainen osaaminen ja innovatiiviset ratkaisut tekevät ajoneuvoista entistä suorituskykyisempiä.
Tienhoitoautojen kehittyminen varmistaa, että ne pysyvät kasvavien vaatimusten mukana sekä kykenevät toimimaan haastavissa olosuhteissa. Ilmaston ennustetun lämpenemisen myötä sään erilaiset ääri-ilmiöt lienevät yleistymässä niin talvisin kuin kesäisinkin.
Juha Kiiskinen JK- Textservice
Kirjoittajan arkisto- juha@textservice.fi