Kategoriat
Suomen Autoteknillinen Liitto selvitti syys-lokakuun aikana sähköisellä kyselytutkimuksella alan huolto- ja korjaamotoimijoiden keskeisiä kuulumisia ja näkymiä. Tutkimus tehtiin nyt kolmatta kertaa. Tulokset kertovat autoalan jälkimarkkinatoimijoiden kokevan tulevaisuuden pääsääntöisesti positiivisena, vaikka haasteitakin onkin toki aistittavissa.
SATL:n autoalan jälkimarkkinabarometrin tulokset julkistettiin SATL Automotive Aftersales Summitissa 18.11.2021. Tuloksia esitteli Promira Group Oy:n osakas Jari Suhonen.
Tänä vuonna barometriin saatiin vastaajiksi yhteensä 111 henkilöä eri puolilta Suomea. He työskentelevät merkkiorganisaatioissa, ketjuun kuuluvissa monimerkkikorjaamoissa ja riippumattomissa monimerkkikorjaamoissa. Etelä- ja Länsi-Suomesta oli suunnilleen saman verran vastaajia, Itä-Suomesta 17 % ja Pohjois-Suomesta 11 %. Vastaajista yrittäjinä toimii 47 %, töiden vastaanotossa ja muissa esimiestehtävissä 37 %.
(kuvia klikkaamalla ne aukeavat suurempina)
Tulokset antavat kattavan kuvan erilaisten yritysten nykytoiminnasta sekä tulevaisuuden näkymistä.
Suurin osa vastauksista saatiin yrityksistä, joissa työskentelee yli 10 henkilöä, ja joiden ilmoitettu liikevaihto on yli 1 000 000 euroa vuodessa. Kevyttä kalustoa korjaavia yrityksiä oli 72 %, raskaan kaluston ja työkoneiden parissa työskenteleviä 14 % ja kaikkien edellä mainittujen kanssa toimivia 14 %.
Positiiviset näkymät
Valtuutettuja merkkikorjaamoja edustaneiden osuus oli vastaajajoukossa 43 %, riippumattomien monimerkkikorjaamoiden 34 % ja ketjuun kuuluvien monimerkkikorjaamoiden 23 %. Peräti 51 % vastaajista arvioi liikevaihdon kasvavan edeltävään vuoteen verrattuna. Viime vuoden tutkimuksessa luku oli 29 %. Sama vire vallitsi tuloksen tekemiseen liittyen: kevyttä kalustoa edustaneiden joukossa 46 % uskoi kannattavuuden parantuvan, raskaan kaluston parissa toimivien joukossa näin kertoi 39 %.
Yritysten käyttämien teknisten tukkukauppojen määrä vaikuttaisi olevan kasvussa. Henkilöautopuolella niitä on yrityksillä käytössä keskimäärin 4,3. Vuotta aiemmin luku oli selvästi pienempi, 3,3. Oman vaikutuksensa tähän aiheuttaa ulkomaisten toimijoiden aiempaa vahvempi markkinoille mukaantulo. Raskaan kaluston toimijoilla tukkuliikkeiden määrä on vastaava kuin aiemmin, keskiarvona 4,6.
Jälkimarkkinabarometriin vastanneiden keskuudessa asiakastöitä vaikuttaisi olevan paljon. Tämä on kasvaneiden laiteinvestointien ohella johtanut siihen, että keskimääräisiä työtuntiveloituksia on nostettu reilu 5 %. Etelä-Suomessa veloitukset ovat totutusti muuta maata korkeampia, huoltotöistä vuonna 2021 keskiarvona oli nyt 87,8 euroa/tunti.
Arvioita muutoksista
Kysyttäessä arvioita liiketoiminnan kehityksestä seuraavien kolmen vuoden aikana, vastauksissa ei ollut suuria eroja vuoteen 2020. Noin 39 % vastaajista uskoo liiketoiminnan kasvavan, 14 % uskoo sen pienenevän. Tyypillisten autokorjaamoyrittäjien ikärakenteesta kertoo osaltaan se, että 15 % vastaajista uskoi seuraavien kolmen vuoden aikana tapahtuvan sukupolvenvaihdoksen tai yrityskaupan.
Osaajille löytyisi paljon kysyntää, koska selvästi suurimmaksi haasteeksi koetaan ammattitaitoisen henkilökunnan saatavuus ja rekrytointi. Autokannan tekninen muutos ja kalliit korjaamolaiteinvestoinnit ovat myös haastavia asioita alan toimijoille. Investointimielessä henkilökunnan koulutus ja korjaamoliiketoiminnan prosessien hiominenkin nousevat osaltaan barometrissä kärkipäähän.
Henkilöstön osaamisen kehitystarpeen elementeistä kysyttiin mielipiteitä erikseen. Vastaukset eivät poikenneet paljoa viime vuodesta, kärkiviisikko oli nyt: Sähkö- ja hybridiautot, vianetsintä ja diagnostiikka, autosähköosaaminen, ajoneuvoelektroniikka sekä korjaamon kannattavuus.
Koronan vaikutus
Pandemian tuomat toimintatavat ovat jääneet jo monelta osin osaksi korjaamoyritysten arkea. Kun viime vuonna vain 8 % koki koronan vaikuttaneen liiketoimintaan positiivisesti, oli luku kohonnut nyt arvoon 17 %. Vastaavasti rajoitusten ja tautitilanteen aiheuttama toimintamuutos koettiin viime vuonna negatiiviseksi 49 %:n mielestä, tänä vuonna vain 32 % mielestä.
Toimintatapojen pysyvistä muutoksista keskeisimmiksi koettiin asiakaspalvelutilojen muuttaminen lähikontaktien välttämiseksi, autojen sisäpintojen desinfiointi huollon yhteydessä sekä auton nouto- ja palautuspalvelut asiakkaan luota.
