Kategoriat
Jokaisella meistä kulkee mukana useitakin litiumioniakkuja. Niitä on paitsi koko ajan yleistyvissä sähköautoissa, myös monissa arkisissa pienlaitteissa kuten kännyköissä, nappikuulokkeissa ja kannettavissa tietokoneissa. Mitä jokaisen pitäisi ymmärtää akkujen käyttäytymisestä, ja kuinka akkujen parissa työskentelevät ammattilaiset voivat varmistaa, että osaaminen on ajan tasalla?
Litiumioniakkuja käytetään paljon, koska ne ovat pitkäikäisiä ja monessa mielessä ylivoimaisia ominaisuuksiltaan. Niitä käytetään paitsi sähköautoissa, myös muun muassa kännyköissä, kannettavissa tietokoneissa, kuulokkeissa – oikeastaan kaikissa laitteissa, joissa aiemmin käytettiin paristoja. Tyypillisestä suomalaiskodista löytyy siis useita, jopa kymmeniä litiumioniakkuja. Myös sähköautot yleistyvät ja yhä useammalla on sähköpyörä tai -skootteri. Akkujen määrän kasvaessa ammattilaisten on tärkeää tuntea akkutekniikkaa ja akkujen käyttäytymistä. Myös jokaisen akkujen käyttäjän on hyvä ymmärtää muutama seikka ainakin akkujen turvallisuuden näkökulmasta.
Akkupalot nousevat otsikoihin, mutta ovat harvinaisia
Usein akkuihin liitetään palovaara ja riski akun syttymisestä. Sähköautojen yleistyessä keskustelua herättää akkujen mahdollinen syttymisvaara, ja syttymistapaukset pääsevätkin herkästi huomiota herättäviin otsikoihin. ”Akkupaloista puhutaan paljon, mutta keskustelussa olisi tärkeää pitää mukana suhteellisuuden taju. Vuositasolla akkupaloja on muutamia satoja – jos lasketaan myös tapaukset, joissa palokuntaa ei ole tarvittu. Ja jos ajatellaan, että akkuja kaiken kaikkiaan on Suomessa kymmeniä miljoonia, on syttyneiden palojen määrä varsin pieni”, kertoo sähköalan asiantuntija ja tietokirjailija Vesa Linja-aho.
Mahdolliseen akkupaloon kannattaa varautua sillä, että yleinen peruspaloturvallisuus on kunnossa. Laitteiden ympärillä ei saisi olla muuta herkästi syttyvää. Kun palokuormaa eli mahdollista syttyvää materiaalia, on mahdollisimman vähän ja palovaroittimet pidetään kunnossa, on peruspaloturvallisuus jo hyvällä mallilla.
Pienen laitteen akku ei itsessään aiheuta suurta paloa, mutta palo voi levitä, jos sen ympärillä syttyy muita materiaaleja. Esimerkiksi puhelimen akkupalossa suurin riski muodostuu, kun kännykkää säilytetään paikassa, jossa akkupalon syttyessä palo pääsee leviämään isommaksi. ”Kännykälle erittäin huono säilytyspaikka on kirjahylly. Se on usein täynnä helposti syttyvää tavaraa. Syttyessään kännykän akku ensin kuumenee, sitten puskee savua ja hetken aikaa tuottaa liekkiä, jonka jälkeen liekki hiipuu ja muovirippeet palavat. Jos palo pääsee leviämään lähellä oleviin muihin materiaaleihin, voi edessä olla isompi palo. Jos akku kuumenee tai savuttaa, se kannattaa siirtää välittömästi ulos, jos se on turvallisesti mahdollista”, kuvailee Linja-aho.
Akku sammuu vain jäähdyttämällä tai odottamalla
Akkua ei voi sammuttaa tukahduttamalla eli esimerkiksi sammutuspeitteellä akkupaloa ei saa sammumaan. Akkupalo saadaan sammutettua vain jäähdyttämällä, esimerkiksi upottamalla akku veteen – tai odottamalla, että kaikki palo lopulta hiipuu, kun akussa ei ole enää mitään palavaa. ”Palavan kännykän akun voi esimerkiksi kietaista sammutuspeitteeseen ja kuljettaa ulos. Tärkeää olisi varmistaa, ettei mikään sen ympärillä pääse syttymään. Palavan akun voi upottaa myös veteen, esimerkiksi tiskialtaaseen. Kun pahin palo on pyritty hillitsemään, kannattaa kuitenkin aina kutsua palokunta paikalle, jotta voidaan varmistaa akun sammuminen ja se, ettei palo pääse leviämään”, Linja-aho kertoo.
Isot akut ovat hankalia sammuttaa – ennakoi ja varmista yleinen paloturvallisuus
Mitä isommasta akusta on kyse, sen suuremmat ovat mahdolliset vahingot. Esimerkiksi sähköskootterin tai -pyörän akussa on useampi kenno, kun pienemmissä laitteissa on vain yksi. ”Isommissa laitteissa palo etenee ikään kuin ketjureaktiona. Ensin palaa yksi kenno, joka kuumentaa ja sytyttää seuraavan. Näin palo etenee ja kestää kauemmin”, Linja-aho kuvailee. Esimerkiksi sähköpyörän akkupalo voi kestää useamman kymmenen minuuttia. Palava isompi laite on hyvin hankalaa siirtää, joten ennakointi on erityisen tärkeää.
”Akut olisi aina hyvä ladata mahdollisuuksien mukaan valvotusti. Mutta jos latausaika on tunteja, ei tietenkään ole realistista, että latausta voisi valvoa. Siksi esimerkiksi sähköpyörän akku kannattaa asettaa aina sellaiseen paikkaan lataukseen, ettei se estä asunnosta poistumista, eikä syttyessään sytytä muuta”, toteaa Linja-aho.
Vaikka sähköautoihin liittyvät akkupalot nousevat herkästi otsikoihin, on hyvin harvinaista, että akku syttyy palamaan. Jos näin käy, se todennäköisesti liittyy tilanteeseen, jossa akkuun kohdistuu poikkeuksellista väkivaltaa esimerkiksi huoltotyön yhteydessä. Sähköautojen huoltaminen ja korjaaminen kuuluukin aina asiaan perehtyneelle ja kouluttautuneelle ammattilaiselle. Sähköautojen akkujen jännitteet ovat hengenvaarallisia, joten niiden kanssa työskennellessä on tiedettävä, mitä tekee.
Mitä jokaisen ammattilaisen pitäisi tietää?
”Yllätys on turvallisuuden pahin vihollinen. Jokaisen akkujen kanssa työskentelevän ammattilaisen pitäisi tuntea keskeisimmät asiat akkutekniikasta, ymmärtää miten litiumioniakku käyttäytyy ja kuinka toimia akkupalon sattuessa. Jos esimerkiksi autokorjaamolla sähköauton akku syttyy palamaan, tilasta poistutaan heti ja paikalle soitetaan palokunta. Ja toivottavasti jo ennakkoon on varmistettu, ettei ympärillä ole muuta helposti syttyvää. Akkupalojen yhteydessä on hyvä soittaa palokunta herkästi paikalle, jotta varmistetaan, ettei palo leviä”, summaa Linja-aho.
Keväällä 2022 on julkaistu ensimmäinen suomenkielinen litiumioniakkutekniikkaa käsittelevä kirja, joka jokaisen akkujen kanssa työskentelevän ammattilaisen kannattaa lukea! Kirjan sisältö sopii kaikille aihepiiristä kiinnostuneille ja erityisesti koulutus- tai perehdytyskäyttöön oppilaitoksille ja työpaikoille sekä kaikille, jotka työssään ovat tekemisissä akkujen kanssa.
Litiumioniakkutekniikka – rakenne, ominaisuudet ja turvallisuus -kirja on tilattavissa SATL:n verkkokaupasta!
