Kategoriat
Ajan vaikuttaja –sarja esittelee autoteknillisellä alalla työskenteleviä ja aktiivisesti vaikuttavia henkilöitä. Nyt haastattelussa on SATL:n nimeämä Vuoden Autoteknikko 2019, Neste Oyj:n tuotekehityksen pääasiantuntija DI Seppo Mikkonen. Hän on tehnyt pitkän ja ansiokkaan uran polttonesteiden laadun ja standardisoinnin parissa. Sepon asiantuntemus ulottuu moottoriteknologian ja polttonesteiden kehittelystä lainsäädäntöön.
Seppo, miten olet päätynyt autoalan pariin?
Olen kotoisin maalaistalosta, joten koneet, huollot, korjaaminen ja rakentelukin olivat tuttuja. Koneiden kanssa näpertely on aina kiinnostanut, ja koulussa kiinnosti erityisesti fysiikka. Olen myös aina tykännyt tehdä sellaista, jossa voi nähdä kättensä työn jäljen.
Oliko urasuuntaus jo nuorena selvä vai harkitsitko muita vaihtoehtoja?
Opiskelusuuntauksena olisi voinut olla muutama vaihtoehto, kuten agronomi, mutta ajatuskin kasvien latinankielisten nimien tenttimisestä inhotti! Teknillisen korkeakoulun sähköosasto olisi tarkoittanut liian tiukkaa matematiikkaa, eikä sähkö ole käsin kosketeltavissa. Koneosasto Teknillisessä korkeakoulussa sen sijaan tuntui käytännönläheiseltä ja päädyin sinne opiskelemaan koneensuunnittelua, hydrauliikkaa ja autotekniikkaa. Siellä into alaan lähti kunnolla lentoon! Opiskeluajoilta on jäänyt mieleen koneensuunnitelun professori Matti Kleimola ja autotekniikan professori Antti Saarialho. Heidän kummankin etuna oli käytännönläheisyyden ja työnteon konkretian tuominen opiskeluun, koska kummallakin oli jo merkittävä ura teollisuudessa ennen professorin virkoja. He toivat vaikutteita siihen, miten eletään yrityselämässä, eikä vain yliopistomaailmassa.
Sinulla on paljon myös käytännön kokemusta ja näkemystä, oletko kokenut, että se on tärkeää asiantuntijatyössäsi?
On rikkaus, että olen nähnyt alaa näinkin laajasti. Olen ollut tekemisissä paljon eri sidosryhmien kanssa, niin autonvalmistajien, lainsäätäjien, huoltoasemien omistajien kuin loppukäyttäjienkin kanssa. On tärkeää ymmärtää koko ketju ja eri osapuolten tarpeet. Yksi hieno hetki oli vierailu eduskunnassa, kun olin puhumassa valiokunnassa polttoaineasioista. Esityksen jälkeen maanviljelijäkansanedustajat kyselivät, että minkälaista polttoainetta sitä sitten jatkossa käytetään traktoreissa ja viljankuivureissa? Osasin kertoa ja avata asian selkeästi. Lopputulos olikin, että linjaukset olivatkin lähes täysin esityksemme mukaisesti. On siis tärkeää löytää kytkentä loppukäyttäjään ja osata avata asia kohderyhmälle ymmärrettävällä tavalla.
“On tärkeää löytää kytkentä loppukäyttäjään ja osata avata asia kohderyhmälle ymmärrettävällä tavalla.”
Olet nähnyt melkoisen kehityskaaren autotekniikan ja polttoaineiden parissa, onko ihmisten asenteissa tai käytöksessä tapahtunut muutosta?
Maailma on muuttunut ja nykyään some on ottanut paljon valtaa. Se tarkoittaa sitä, että yksittäiset mielipiteet lähtevät helposti jylläämään. Esimerkkinä voisi ottaa diesel-kohun, joka puolisen kymmentä vuotta sitten nousi esiin. Tausta oli se, että pakokaasujen lakisääteinen mittausmenetelmä oli vanhentunut, eikä mittaustapa siksi antanut realistisia tuloksia. Autoteollisuus siis mittasi lainsäätäjän määräämällä tavalla, joka oli jo vanhanaikainen. Mittaustapa oli peräisin 1980-luvulta, jolloin autojen tehot ja siten myös kiihdytystavat olivat paljon rauhallisempia kuin nykyään. Nykyautot ovat paljon tehokkaampia ja niiden ajotavalla voi kiihdytellä paljon kovemmin. Mittaustapa kuitenkin edellytti epätyypillisen hidasta ja rauhallista ajamista, joten tulokset eivät vastanneet todellista ajoa. Eihän tämä autoteollisuuden vika ollut! Lainsäätäjä oli vain hidas ja mittauksissa vaadittiin vanhentunutta tapaa mitata. Somen kautta nousi vahvasti esiin vain yksi puoli asiasta, joka siis antoi vääristyneen kuvan kokonaisuudesta. Autoala on muutenkin siitä hankala asiantuntemuksen alue, että jokainen katsoo olevansa sen asiantuntija. Auto on jokaiselle niin arkipäiväinen ja henkilökohtainen asia, että jokaisella on siitä mielipide. Varsinkin somen aikana liikkuu paljon tietoa, joka ei ole relevanttia. Täytyy osata erottaa sellainen asiantuntijataho, joka pystyy seulomaan mikä on relevanttia ja mikä ei.
“Auto on jokaiselle niin arkipäiväinen ja henkilökohtainen asia, että jokaisella on siitä mielipide. Varsinkin somen aikana liikkuu paljon tietoa, joka ei ole relevanttia.”
Kuuluvatko autot sinulla myös vapaa-aikaan?
Harrastukseni on Lapin matkailu ja siihen kuuluu liikkuminen omalla matkailuautolla. Se vapauttaa tarpeettomien tiukkojen suunnitelmien tekemisestä.
Mitä antaisit neuvoksi nuorille, jotka vasta ovat astumassa alalle?
Olen itse ollut urallani kolme vuotta VTT:llä ja 35 vuotta Nesteellä. Suosittelisin myös nuoremmille, ettei työtehtäviä tai työnantajaa kannata vaihtaa liian usein. Jos työpaikkaa tai –tehtävää vaihtaa jatkuvasti, on koko ajan uudenoppimisvaiheessa. Pitäisi saada erikoistua omalle osaamisalueelleen, jotta kertyy vahvaa osaamista, kokemusta ja näkemystä. Kun kokemus kasvaa, saa arvostusta ympäröivästä maailmasta ja tulee kuulluksi, myös vaikutusmahdollisuudet lisääntyvät. On hyvä tunnistaa oma osaamisalueensa ja antaa arvoa myös toisen osaamiselle, joka on eri osaamis- tai kokemusalueelta, ja yhdistää ne.
Kiitos haastattelusta Seppo!
Lue myös muut Ajan vaikuttaja –haastattelut!