Kategoriat
Juho Salminen vei voiton kevään 2021 SATL Insinöörityögaalassa Formula Student kilpa-auton aerodynamiikan kehitystyöllään. Miten nuori ajoneuvotekniikan insinööri on löytänyt mielenkiintoisiin työtehtäviin mekaanisen suunnittelun parissa ja mitä kokemus Formula Student -tiimissä on antanut?
Juho, kuinka kiinnostus tekniikkaa ja autoja kohtaan on syntynyt, ja miten päädyit alalle?
Kiinnostus autoihin ja moottoriurheiluun syntyi jo lapsena. Autorata oli kiva lelu ja rallipelit tietokoneella innostivat. Rallia olin nähnyt myös televisiosta ja se vaikutti hienolta. Lukioaikana minulle ei ollut selvää mitä lähtisin opiskelemaan. Soitin tuolloin bändissä ja musiikki taisi kiinnostaa enemmän kuin koulunkäynti. Lukion jälkeen luin useampaan pääsykokeeseen, hain muun muassa yliopistoon opiskelemaan historiaa. En kuitenkaan päässyt heti sisään mihinkään, kun en keskittynyt kunnolla yhteen aiheeseen. Välivuoden aikana aloin pohtimaan ajoneuvotekniikan insinööriopintoja ja ymmärsin, ettei sisäänpääsy opiskelupaikkaan välttämättä edellytäkään kovia arvosanoja esimerkiksi matematiikasta ja fysiikasta. Valmistauduin välivuoden aikana pääsykokeisiin ja sain opiskelupaikan Metropolia Ammattikorkeakoulusta.
Minua kiinnosti insinööritieteissä erityisesti fysiikka ja se, miten fysiikan avulla saadaan koneita toimimaan. Vielä opintojen alkupuolella kuitenkin pohdin, olikohan tämä sittenkään oma juttu. Myynnin tai jälkimarkkinan parissa työskentely ei tuntunut omalta, sillä mekaniikan kurssit kiinnostivat opinnoissa eniten ja halusin päästä työskentelemään sen parissa. Mietinkin, voisinko tällä opiskelutaustalla päästä vaikkapa teknisen suunnittelun tehtäviin, joten harkitsin ensimmäisenä lukuvuonna vaihtamista konetekniikan yliopisto-opintoihin. Ensimmäisen lukuvuoteni lopulla pääsin kuitenkin Metropolian Formula Student -tiimiin ja se olikin käänteentekevä hetki opiskelu-urallani ja varmasti tärkeä askel myös työuraani ajatellen.
Mikä Formula Student -kilpailu?
- Kansainvälinen suunnittelukilpailu insinööriopiskelijoille
- Satoja osallistujia yliopistoista ja korkeakouluista ympäri maailmaa
- Kilpailut koostuvat staattisista osuuksista, joissa arvioidaan tiimin tekemän insinöörityön onnistumista ja kilvanajo-osuuksista
- Suuri osa F1-ammattilaisista on opiskeluaikana ollut mukana Formula Student -tiimissä
- Metropolian tiimistä ja kilpailuluokasta löytyy tarkemmin tietoa SATL webinaari tallenteesta, jota pääset katsomaan TÄÄLTÄ.
Voitit Insinöörityögaalan 2021 Formula Student -kilpa-auton aerodynamiikan kehitystyöllä. Miten idea lopputyöhösi löytyi ja mitä projekti sinulle antoi?
Metropolia Motorsport on Formula Student -tiimi, joka kilpailee insinööriopiskelijoille suunnatussa Formula Student -kilpasarjassa. Tätä varten tiimi suunnittelee vuosittain formulatyyppisen kilpa-auton, josta noin 90 % piirretään ja 3D-mallinnetaan itse. Kun auto on suunniteltu, se rakennetaan, testataan ja lopulta sillä osallistutaan kansainvälisiin kilpailuihin. Kisassa arvioidaan staattisissa osuuksissa insinööriosaamista ja tuomarit kiinnittävät huomiota muun muassa suunnittelu- ja bisnesosaamiseen sekä auton suunnitteluun liittyvään dokumentointiin. Näiden staattisten osuuksien lisäksi kilpailuun kuuluu myös dynaamisia kilvanajo-osuuksia. Kilpailussa on kaksi pääluokkaa: sähkö- ja polttomoottoriautot. Metropolia Motorsport on vuodesta 2013 lähtien kilpaillut sähköautoluokassa.
Pääsin mukaan Formula Student -tiimiin ensimmäisen opiskeluvuoteni lopussa keväällä 2017. Näin ilmoituksen, että tiimissä oli rekrytointi päällä ja päätin hakea mukaan. Ajattelin, että tiimissä mukanaolo voisi olla hyvä askel uralle. Minulla ei ollut aiempaa kokemusta ajoneuvoasentajana toimimisesta tai autojen rassaamisesta, mutta opiskeluni olivat sujuneet hyvin, olin saanut hyviä arvosanoja kursseista ja innokkuuteni sekä työnteko auttoivat. Olin tiimissä aktiivisena 2017-2019. Roolini keskittyi aerodynamiikan osa-alueelle. Ensin sain olla mukana oppimassa, sitten pääsin suunnittelemaan ja tekemään virtaussimulointeja tietokoneella, ja lukuvuotena 2018-2019 minusta tuli tiimin aerodynamiikan pääsuunnittelija. Tästä siis muotoutui luontevasti myös lopputyöni aihe. Olin perehtynyt aerodynamiikkaan lähinnä itseopiskelun kautta, sillä suoraan siihen liittyviä kursseja ei koulussa ollut. Lopputyön kautta sain mahdollisuuden syventyä aerodynamiikkaan entisestään. Työn teoriaosuutta laatiessa luin aerodynamiikasta paljon kirjoja sekä tieteellisiä artikkeleita. Tutkin muun muassa tietokoneella tehtävää virtaussimulointia sekä sitä, mitkä fysiikan ilmiöt aerodynamiikkaan liittyviä asioita pohjimmiltaan selittävät. Tähän aiheeseen voisi perehtyä aina vain syvemmin ja syvemmin.
Kun hyvän aerodynaamisen suunnittelun avulla saavutetaan matala ilmanvastus, voidaan energiankulutusta laskea ja siten saadaan pidempi kantama sähköautoille. Sähkötekniikkaa kehitetään jatkuvasti ja alalla pyritään kohti ympäristöystävällisyyttä.
Mihin suuntaan näet autoteknillisen alan kehittyvän?
Tulevaisuudessa autotekniikassa pyritään mahdollisimman pieneen energiankulutukseen. Sähköautot yleistyvät selvästi. Itseasiassa myös aerodynamiikka liittyy tähän. Kun hyvän aerodynaamisen suunnittelun avulla saavutetaan matala ilmanvastus, voidaan energiankulutusta laskea ja siten saadaan pidempi kantama sähköautoille. Sähkötekniikkaa kehitetään jatkuvasti ja alalla pyritään kohti ympäristöystävällisyyttä.
Miten urasi on edennyt ajoneuvotekniikan insinööriksi valmistumisen jälkeen ja mitä haluaisit työurallasi nähdä tai kokea?
Metropoliasta valmistumisen aikoihin talvella 2020 pääsin työskentelemään mekaniikkasuunnittelijana Scanialle bussikorien suunnitteluun. Mekaniikkasuunnittelijan työt kiinnostivat ja Scanialla sain siitä hyvää työkokemusta. Syksyllä 2020 aloitin maisteriopinnot Aalto-yliopistossa ja päätin keskittyä siihen täyspäiväisesti. Olen maisteriopinnoissani syventynyt mekaniikkaan esimerkiksi laivahydrodynamiikan, lujuusopin ja lentokoneaerodynamiikan muodossa sekä meritekniikkaan. Tästä luonteva jatkumo oli tulla kesätöihin Raumalle Steerprop Oy:lle, jossa teen laivojen potkurilaitteiden mekaanista suunnittelua ja tuotekehitystä.
Konetekninen suunnittelu on kiinnostanut opintojeni alusta lähtien – virtausmekaniikka ja aerodynaaminen suunnittelu ovat tosi mielenkiintoisia! Suomessa ei ole kovin paljon työpaikkoja, jotka liittyvät suoraan aerodynamiikkaan, mutta voisin hyvin ajatella työskenteleväni tulevaisuudessa myös ulkomailla, esimerkiksi Saksassa, Sveitsissä tai ehkä Iso-Britanniassa. Upeaa olisi, jos Aalto-yliopistosta valmistumisen jälkeen pääsisin työskentelemään jollain tapaa moottoriurheilun ja kilpa-autojen suunnittelun parissa.
Millaisia vinkkejä antaisit nuoremmille opiskelijoille tai vasta suuntaustaan valitseville?
Kannattaa miettiä, mikä alassa erityisesti kiinnostaa. Jos on kiinnostunut koneteknisestä ja mekaanisesta suunnittelusta, Formula Student -tiimi antaa todella hyvää kokemusta. Osaamista voi hyvin laajentaa, jos opiskelee autoinsinööriksi ja täydentää opintoja konetekniikan valinnaisilla opinnoilla. Tai vastaavasti, jos opiskelee konetekniikan insinööriksi, voi olla järkevää ottaa myös autotekniikan kursseja. Jatko-opintoja kannattaa myös harkita, jos intoa löytyy. Ne voivat avata uusia ovia uralla. Uskon, että minunkin kohdallani jatko-opinnot ovat avanneet mahdollisuuksia työtehtäviin, joita nyt olen päässyt tekemään. Uravaihtoehtoja kannattaa miettiä siis avoimesti ja muistaa, että vaikka taustana olisi ajoneuvotekniikan insinööriopinnot, voi oma ura löytyä vaikkapa meritekniikan alalla koneteknisen suunnittelun parissa!
Kiitos haastattelusta, Juho!
Juhon ja muiden vuoden 2021 SATL Insinöörityögaalaan osallistuneiden kilpailijoiden esitykset ovat katsottavissa TÄÄLTÄ.
Lue myös muut Ajan vaikuttaja -haastattelut!