Kategoriat
Autosähköinsinööri ja ympäristötekniikan diplomi-insinööri Jenni Kurki-Suonio ratkoo työssään ilmastohaasteita. Intohimo ja tausta autourheilussa sekä kiinnostus kestävämpään tulevaisuuteen ovat kuljettaneet kohti omanlaista urapolkua. Mitä vihreä siirtymä autoalalla edellyttää ja miltä näyttää liikkumisen tulevaisuus?
Jenni, mistä kiinnostuksesi autoja kohtaan on syntynyt?
Innostus autoja ja tekniikkaa kohtaan on syttynyt jo lapsena. Isovanhempani ja isäni ajoivat kilpaa, ja autourheilu on ollut perheessämme läsnä aina. Istuin ensimmäisen kerran mikroauton rattiin 6-vuotiaana. Siitä alkoi autourheiluharrastus ja kiinnostus tekniikkaa kohtaan. Myös molemmat pikkuveljeni ovat seuranneet samaa innostusta ja työllistäneet itsensä autourheilun maailmassa.
Miten päädyit työskentelemään autojen ja tekniikan pariin, ja millainen on ollut urapolkusi?
Halusin päästä rakentamaan uraa ja työllistymään autourheilun maailmaan. Peruskoulun jälkeen hakeuduin suorittamaan kaksoistutkintoa eli tein ammattitutkinnon autoalalta ja samalla kävin lukion. Koska ajattelin, että sähköautot ovat tulevaisuus, halusin päästä syventämään osaamistani ja hain opiskelemaan autosähkötekniikkaa Metropolia Ammattikorkeakouluun. Tiesin, että Metropoliassa olisi mahdollisuus päästä mukaan myös Formula Student -projektiin, jolloin voisin olla mukana suunnittelemassa ja rakentamassa yksipaikkaisia kilpa-autoja. Pääsin mukaan Formula Student -tiimiin heti ensimmäisestä opiskeluvuodesta alkaen – oli huikeaa, että vain 19-vuotiaana olin rakentamassa kilpa-autoa! Formula Student -projektin myötä kiersimme Euroopassa kisaamassa tiimimme kanssa. Käytännön tekeminen ja kilpailu pakottivat oppimaan vielä enemmän.
Ammattikorkeakouluaikana työskentelin lisäksi Tekniikan Maailmalle, kirjoitin artikkeleita lehteen ja toimin autotestaajana. Myös opintoihin liittyvän lopputyöni tein Tekniikan Maailmalle sähköautojen mittaamisesta. Valmistuttuani jatkoin töitä Tekniikan Maailmalle vielä muutaman vuoden, kunnes sain yhteydenoton Englannista, Jaguar Land Roverilta. Muutimme puolisoni kanssa Englantiin ja aloitin työskentelyn Jaguar Land Roverilla sähköautojen kehittämisen parissa. Toimin ensin projekti-insinöörinä ja myöhemmin strategiainsinöörinä sähkö- ja hybridiautojen kehittämisen parissa. Sähköistyminen ja digitaalisuuden lisääntyminen autoissa pakottivat tiimin kehittymään nopeasti. Työhön liittyi paljon myös työkulttuurin ja työtapojen kehittämistä. Oli oltava ketteriä, jotta uusia ratkaisuja voitiin toteuttaa markkinoille nopeutetulla aikataululla. Autojen suunnittelu- ja valmistusprosessi vie tyypillisesti noin seitsemän vuotta, nyt oli toimittava huomattavasti nopeammin. Osa työnkuvaani oli tutkia ja ennakoida, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Yhdessä eri tiimien kanssa tutkimme ja selvitimme tulevaisuuden ajoneuvojen ongelmia ja rajoitteita, sekä analysoimme ja määrimme parhaita teknisiä ratkaisuja sekä kokoonpanoja tulevaisuuden autoihin.
Kouluttauduit myöhemmin myös ympäristötekniikan diplomi-insinööriksi, mikä kannusti siihen?
Englannissa asuessani mietin, mitä muuta haluaisin vielä tehdä. Olin kokenut paljon isossa autotehtaassa ja tavalla tai toisella olin työskennellyt autojen parissa jo yli 20 vuotta. Huomasin, että luonto ja metsä olivat minulle todella tärkeitä. Kun asuin Englannissa, en päässyt samalla tavalla palautumaan kuin Suomessa, jossa oli mahdollisuus liikkua paljon luonnossa. Halusin olla mukana ratkomassa ilmastohaasteita ja päätin, että kouluttaudun ympäristötekniikan diplomi-insinööriksi. Jatkoin opintoja LUT-yliopistossa Lappeenrannassa.
Ennen opiskelujen aloitusta pidimme sapattivapaan puolisoni kanssa ja reissasimme vuoden ajan ympäri Lappia. Se teki todella hyvää, avasi uusia ajatusmalleja ja loi hyvän pohjan aloittaa opinnot. Ymmärsin, että toimiva ekosysteemi on paitsi ihmisen hyvinvoinnin, myös talouden perusta. Yhdistäessäni autotekniikan ja ympäristötekniikan, työmahdollisuudet laajenivat reilusti ja työelämään avautui ihan uusia polkuja.
Työskentelet tällä hetkellä Metropolia Ammattikorkeakoulussa, millainen on työnkuvasi?
Aloittaessani työt Metropoliassa, tuntui kuin olisin tullut kotiin. Ammatillinen urani oli alkanut samasta paikasta autotekniikan opinnoissa, ja nyt sain mahdollisuuden yhdistää työssäni kaiken aiemman kokemukseni ja sen, mitä olin opiskellut. On ollut hienoa nähdä miten vastuullisia ja ympäristöviisaita toimijoita nuorista on kehittymässä.
Toimin Metropoliassa projektipäällikkönä Hiilitallissa, joka on uusi kestävän kehityksen oppimis- ja projektitila. Tavoitteena on konkreettisesti edistää ilmastonmuutoksen hillintään ja kestävään kehitykseen liittyviä toimia erilaisten projektien kautta, yhdessä Metropolian oppijoiden ja asiantuntijoiden, sekä yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa. Hiilitalli edistää hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamista eri oppimisen keinoin ja konkreettisten tekojen kautta, samalla kehittäen sekä oppilaiden että henkilökunnan kestävän kehityksen osaamista. Projektitöiden ohella olen saanut toimia sivutoimisena opettajana.
”Sähköautot eivät voi korvata polttomoottoriautoja kokonaan, sillä tällä hetkellä tiedossamme olevat mineraalivarat eivät riitä maailmanlaajuisesti edes yhden sukupolven sähköautojen akkuihin ja niiden energian varastointiin.”
Miten vihreä siirtymä näkyy autoalalla – jo nyt, ja esimerkiksi 10 vuoden säteellä?
Seitsemän vuotta sitten työskennellessäni Jaguar Land Roverilla tiimini oli juuri saanut suunniteltua ensimmäisen täyssähköauton. Viimeisenä vuotenani strategiaosastolla tehtiin päätös, että vuoteen 2026 mennessä osa automalleista on saatavilla vain täyssähköisinä. Nyt monet autovalmistajat, myös JLR, ovat aikeissa luopua asteittain polttomoottoreista kokonaan, ja tavoitteena on valmistaa ja myydä vain täyssähköautoja.
Muutosta vauhdittaa kiristyvät päästörajoitukset, vihreän siirtymän ja hiilineutraaliuden tavoitteet. Myös kustannukset vaikuttavat muutokseen; arvioimme sähköautojen olevan vuoden 2025 jälkeen edullisempia valmistaa kuin polttomoottoriautot.
Nyt ajoneuvovalmistajilla on käsillä uusi ongelma: komponentti- ja materiaalipula. Olemassa olevat materiaalit ja mineraalit olisi palautettava takaisin kiertoon, mikä osaltaan vauhdittaa lineaarisesta talousmallista siirtymistä kiertotalouteen. Nyt on kehitettävä menetelmiä, joilla materiaaleja voidaan kierrättää ja pyrkiä kohti kiertotaloutta myös autojen tuotannossa.
Sähköautot eivät voi korvata polttomoottoriautoja kokonaan, sillä tällä hetkellä tiedossamme olevat mineraalivarat eivät riitä maailmanlaajuisesti edes yhden sukupolven sähköautojen akkuihin ja niiden energian varastointiin. Litiumia ei ole tarpeeksi, ja nyt kartoitetaankin korvaavia materiaaleja akkuteknologiaan. Myös kuparista on huutava pula sähköistyvän maailman myötä.
Millaisena näet liikenteen ja liikkumisen tulevaisuuden 10 vuoden kuluttua?
Liikenne, liikkuminen ja liikkumisen palvelut sekä käyttövoimat monipuolistuvat. Liikenne sähköistyy, ja sen on sähköistyttävä, kun siirrytään uusiutuvaan energiaan. Aurinko- ja tuulivoima osaltaan tarvitsevat energian varastointiratkaisuja. Sähköautot ovat osa älykästä energiajärjestelmää. Katukuvassa voi näkyä myös enemmän robotteja tai droneja, esimerkiksi logistiikan apuna tai siivoamassa katuja.
Liikenteessä on edelleen polttomoottoriajoneuvoja, mutta yhä enemmän käytetään vaihtoehtoisia polttoaineita. Esimerkiksi synteettiset polttoaineet ovat osa ratkaisua hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Myös vety- ja polttokennoteknologiat kehittyvät, ja nämä ratkaisut vakiintuvat pikkuhiljaa osaksi liikennettä.
Digitalisoituminen sekä koronapandemia ovat jo muuttaneet liikkumistottumuksiamme. Etätyöt lisääntyvät ja tarve liikkumiseen vähenee. Tietynlainen muutos on jo käynnissä ja vallitseva energiakriisi tulee myös vaikuttamaan sekä muuttamaan liikkumisen tapoja. Aika näyttää mihin vallitseva tilanne pakottaa. Voi olla, että tulevaisuudessa esimerkiksi omistushalu omaan autoon laskee ja jakamistalous sekä yhteiskäyttöautot vihdoin yleistyvät. Energiakriisi on osoittanut, että olemme vielä riippuvaisia fossiilienergiasta. Ennakointia ja uusiutuvia energiamuotoja tarvitaan.
Mitä haluaisit vielä omalla urallasi nähdä tai saavuttaa?
Olen autourheilun maailmassa ja urallani ollut monessa roolissa ja tiimissä ainoa nainen. Olisi hienoa nähdä, että tekniikan alalle tulisi enemmän myös naisia. Tekniikan aloilla on todella monipuolisia mahdollisuuksia, ja jotta vihreää siirtymää voidaan edistää, tarvitaan monipuolista osaamista.
Ilmastohaasteisiin ainoa ratkaisu ei ole uusi, korvaava teknologia. Globaalien kestävyystavoitteiden saavuttamiseksi vaaditaan teknologisten ja rakenteellisten muutosten lisäksi muutoksia ajatus- ja toimintamallien, ihanteiden ja arvojen tasolla. Tarvitaan parempaa ymmärrystä siitä, miten oma työ ja arki, sekä kaikki toiminta yhteiskunnassa kietoutuvat luontoon ja ekosysteemiin. Nykyinen talouskasvu perustuu ajatukseen, että meillä olisi ehtymättömät luonnonvarat, eikä näin ole. On löydettävä tapoja hyvinvoivaan elämään ilman nykyisenlaista kulutusta ja siihen tarvitaan tietoa, ymmärrystä ja arvomaailmojen muutosta. Toivon, että voin olla osaltani lisäämässä tietoisuutta tätä kohti!
Kiitos haastattelusta Jenni!
Lue myös muut Ajan vaikuttaja -haastattelut!