Kategoriat
Sensible 4 –yrityksen yksi perustajajäsenistä, Harri Santamala työskentelee tiiviisti autonomisten ajoneuvojen kehittämisen parissa. Itsestään ajavat ajoneuvot eivät ole meille monelle vielä arkipäivää, mutta Harrille ne ovat. Miten työksi muodostui startup–yrittäjän ura? Ajan vaikuttaja –juttusarja esittelee autoteknillisellä alalla työskenteleviä ja aktiivisesti vaikuttavia henkilöitä.
Harri, miten olet päätynyt autojen ja ajoneuvojen pariin?
Tekniikka on aina kiinnostanut minua, ja koen olevani sellainen ”petrolhead”, vähän autohörhö. Minua on kiinnostanut erityisesti rakentaminen ja nimenomaan teknologia, se miten asiat toimivat. Halusin lähteä rakentamaan ammattia tämän kiinnostuksen ympärille. Hain itse asiassa aikoinaan ensin Kauppakorkeakouluun, mutta en heti päässyt sisään. Sen jälkeen menin armeijaan ja myöhemmin oivalsin, että oikeastaan oli hyvä, etteivät kauppiksen ovet auenneet. Huomasin, että tekniikan ala veti kuitenkin enemmän puoleensa. Nykyisessä työssäni saan yhdistää molemmat kiinnostuksen kohteet: bisneksen ja tekniikan.
Olet yksi Sensible 4 –yrityksen perustajajäsenistä. Mistä idea yritykseenne syntyi?
Vuonna 2016 työskennellessäni Metropolia ammattikorkeakoulussa, teimme automaattibussipilottia ja projektissa käytettiin ranskalaisvalmisteisia busseja. Kuvioihin tulivat mukaan Jari Saarinen ja Jussi Suomela, jotka molemmat ovat pitkän linjan robotiikka-ammattilaisia Aalto-yliopistosta. He ehdottivat, että voisimme kehittää oman, vielä paremman automaattibussin! Havaitsimme, että automotive-markkinassa oli tarve, johon heillä oli kehitetty teknologia ja osaaminen vuosien aikana. Tästä kehittyi idea pistää pystyyn firma, tavoitteena kehittää softatuote, joka mahdollistaa itseajavan auton rajatussa ympäristössä. Vaikka kunnianhimo meillä onkin korkealla, halusimme pitää suunnitelmat realistisina. Emme siis lähteneet suunnittelemaan robottitaksi–tyyppistä tuotetta, vaan tarkoituksena on suunnitella ja kehittää tuotteita, jotka ovat mahdollista saada markkinoille muutamassa vuodessa. Aluksi ajatuksena oli, että yritys keskittyy nimenomaan softatuotteen kehittämiseen, mutta päädyimme kuitenkin toteuttamaan myös oman automaattibussin, GACHAn. Osaaminen meiltä löytyi. Näitä on tarkoitus rakentaa muutamia, lähinnä markkinointikäyttöön ja kehitystuotteeksi.
“Havaitsimme, että automotive-markkinassa oli tarve, johon heillä oli kehitetty teknologia ja osaaminen vuosien aikana.”
Meille monelle itsestään ajavat ajoneuvot tuntuvat varsin kaukaiselta ajatukselta, mutta onko niistä tulossa arkipäivää?
Autonomisten ajoneuvojen hype oli kovimmillaan vuosina 2015-2016, tuolloin maalailtiin isoja tulevaisuuden lupauksia. Viime vuosien aikana tämä on laantunut ja ajatukset ovat nyt enemmän realismissa. Ei itseajava ajoneuvo osaa ajaa vaikkapa Helsingistä Espanjaan, ilman että kuljettaja tekee mitään – ei ainakaan kovin lähitulevaisuudessa. Turvallisuus on sellainen haaste, joka ottaa aikansa. On myös mietittävä mikä on järkevää ja realistista. Premium-auto, kuten Tesla, voitaisiin myydä kovaan hintaan tällaisen järjestelmän kera, mutta se ei ole valtavirtaa. Kun mietitään ihmisten ja tavaroiden logistiikkaa, ovat mahdollisuudet jo erilaisia – ja realistisempia.
Miten näet autonomisten ajoneuvojen tulevaisuuden, esimerkiksi viiden tai kymmenen vuoden kuluttua?
Muutamassa vuodessa voidaan nähdä jo joitain kaupallisesti uskottavia operaatioita ja noin viiden vuoden päästä alkaa skaalautuminen. Autoilu on muutoksessa, ja tässä on kyseessä myös sukupolven vaihdokseen liittyvä kysymys. Uusi sukupolvi ei välttämättä enää kaipaa omistamisen tunnetta. Alamme kyseenalaistaa, tarvitseeko autoa omistaa. Autonomisten ajoneuvojen avulla voidaan yhdistää yksityisautoilun ja taksin edut. Ehkä tulevaisuudessa voisimme tilata ajoneuvon muutamassa minuutissa pihaan. Yksilön kannalta paras kulkumuoto olisi itse asiassa auto, jossa on oma kuljettaja. Ehkä autonomisten ajoneuvojen avulla voisimme tuottaa jotain tämän kaltaista. Toisaalta on nähty, että aina, kun otetaan käyttöön uusia muotoja liikkua, kynnys kokeilla uutta on korkea. Ajatuksen tasolla idea voi tuntua kiinnostavalta, mutta todellisuus mietityttää. Voiko luottaa, että se toimii ja on turvallinen? Todellisuudessa autonomisten ajoneuvojen yleistyminen käy siis hyvin hitaasti, ja ensimmäinen askel on logistiikassa.
“Uusi sukupolvi ei välttämättä enää kaipaa omistamisen tunnetta.“
Mitä työnkuvaasi kuuluu tällä hetkellä?
Startup-yrityksessä työnkuvaan kuuluu ihan kaikkea. Mitään ei ole valmiina ennen kuin tiimi sen toteuttaa. Nautin siitä, että on monta rautaa tulessa. Startup-yrittäjän työtä on olla rikkomassa tunnettuja rajoja. Miettiä miten voidaan altavastaajan asemasta rakentaa jotain uutta, joka voi olla kilpailukykyistä ja menestyä. On luotava hyvä tuote ja saada näyttöä asiakkuuksista, yrityksen tulee luoda brändi ja viestintä, joka tukee sitä.
Mitä haluaisit urallasi vielä saavuttaa?
Koen olevani unelmaduunissani nyt! Vaikea kuvitella mitään parempaa työtä, kuin se, että saa kehittää omaa juttuaan. Tietenkin voi toivoa, että pääsemme lopulliseen päämäärään: tuotteet saadaan ulos markkinoille ja siitä kasvaa uusi suomalainen menestystarina. Ja jos vielä viivan allekin jää jotain, sehän olisi aivan mahtavaa!
Kiitos haastattelusta Harri!
Lue myös muut Ajan vaikuttaja -haastattelut!