Blogi: Vetykäyttöinen Kawasaki 4.10.2024 Juha Kiiskinen

Kawasaki on kehittänyt vetykäyttöisellä polttomoottorilla varustetun moottoripyörän prototyypin, jonka perustana käytetään Ninja H2-mallia. Projekti on hiljattain käynnistynyt ja tuotantoon mahdollisesti vietäviä ratkaisuja saadaan odotella 2030-luvun alkuun.

Hiilidioksidipäästöt syyniin

Lähivuosina myös moottoripyörien tuottamiin CO₂-päästöihin tullaan kiinnittämään enemmän huomiota.

Japanilainen Kawasaki on aloittanut valmistautumisen ilmeisen hyvissä ajoin tuomalla markkinoille hybridikäyttöisen moottoripyörän voimalinjan. Siinä käytetään 451 kuutiosenttimetrin kaksisylinteristä polttomoottoria teholtaan 43,5 kW. Bensiiniä polttavan moottorin tukena palvelee kestoteholtaan 7 kilowatin sähkömoottori. Tämä saa käyttövoimansa 50,4 voltin nimellisjännitteen omaavasta litiumioniakusta. Akun virtakapasiteetiksi ilmoitetaan 27,2 Ah, mutta onko tuo kaikki hyödynnettävissä, ei käy ilmi. Satulan alle sijoitettu litiumioniakku painaa 13 kg.

Pieni kulutus, suuri suorituskyky

Kawasakin mukaan kehitetty hybriditekniikka mahdollistaa 250 kuutioisen moottorin polttoaineenkulutuksen tarjoten Supersport-luokan suorituskyvyn. 

Hybridikäyttöisellä Kawasakilla voi pienillä vaihteilla ajaa sähkökäyttöisesti hiljaista vauhtia ja peruuttaakin lyhyitä matkoja. Sähkömoottori onkin varsin helppo laittaa pyörimään myös toiseen suuntaan.

7 kilowatin sähkökone toimii autoista tutun käynnistingeneraattorin tavoin, jolloin erillisestä käynnistimestä on voitu luopua.

Hybriditekniikan käyttöönoton lisäksi Kawasaki on aloittanut vetykäyttöisen moottoripyörän kehitystyön.

Perustana Ninja H2

Kawasakin vetykäyttöisen prototyypin perustana on Ninja H2:n mekaanisesti ahdettu 998 cm³ nelisylinterinen rivimoottori. Aikanaan tämä voimakas moottori esiteltiin Suomen Autolehdessä.

Ahtimella varustettu moottori kaiketi valittiin vetykoneen riittävän ilmansaannin varmistamiseksi.

Vety-Ninjan prototyypissä on moottori siis muutettu toimimaan nestemäisen hiilivedyn sijasta vedyllä, joka bensiinin imusarjasuihkutuksen sijaan ruiskutetaan suoraan sylintereihin. Mitä muita muutoksia moottoriin on tehty, ei käy ilmi.

Kawasakin mukaan vetykäyttöisen moottoripyörän polttomoottori tuottaa kuljettajille miellyttäviä tuntemuksia ja sykkiviä ahaa-elämyksiä, joista nautitaan kaasua auki käännettäessä.

Pakokaasupäästöt ovat pääasiassa H₂O:ta eli vettä, mutta mukana on myös vähäinen määrä hiilidioksidia. Tämä on seurausta koneen voitelusta, sillä pieni määrä moottoriöljyä aina pääsee palotiloihin.

Polttoon tarkoitetun vedyn kemiallinen tunnus on H₂, joten prototyypin perustaksi valittu Ninja H2-malli sopii oikein hyvin tähän kokonaisuuteen.

Vety-Ninjaan on rakennettu vetysäiliöt, jotka on ovelasti naamioitu näyttämään kovilta satulalaukuilta. Säiliöiden lisäksi tarvitaan vetypolttoaineen syöttöjärjestelmä. Toki myös tämä on otettu huomioon prototyypin yksityiskohtien toteutuksessa.

Tähtäimessä hiilineutraalius

Tässä on kuitenkin kyse vasta prototyypistä, jonka kehitystyö käynnistyi viime vuonna. Niinpä Kawasaki toteaakin, että tie markkinoille ja sarjatuotantoon on pitkä ja kenties mutkikaskin. Suunnitelmien mukaan vetyä polttoaineenaan hyödyntävä moottoripyörä olisi tuotannossa 2030-luvun alkupuolella ollen osaltaan takaamassa valmistajan hiilineutraalia tulevaisuutta.

Toki aikataulumuutokset voivat olla mahdollisia, onhan esimerkiksi polttoaineen jakeluverkon toteuttaminen vasta aluillaan. Lisäksi on syytä tarkkailla, millä tavoin päästömääräykset elävät eri puolilla maailmaa.

Vetytalous heräilemässä

Vetytaloutena Japani kuuluu edelläkävijöihin, mutta Suomessakin on alettu heräilemään vetyteknologian kaupallisten sovellusten kysynnän kasvuun. Vedyn avulla tuulivoimaloiden tuottamaa energiaa voidaan varastoida ja myöhemmin konvertoida sähköksi tai lämmöksi.

Vedystä on mahdollista valmistaa muitakin tuotteita. Lisäksi on suunniteltu vedyn avulla tuotettavan hiilineutraalia maakaasua, jota sitten käytettäisiin vaikkapa liikenteen polttoaineena.

Vetyä valmistetaan elektrolyysin avulla erottamalla vedestä. Lähes poikkeuksetta tässä käytetään uusiutuvaa sähköenergiaa. Prosessin sivutuotteena syntyy happea ja lämpöä.

Harjavaltaan on valmistumassa vihreän vedyn tuotantolaitos. Laitos mahdollistaa uusiutuvan energian varastoimisen vetyyn, jota voidaan hyödyntää sellaisenaan, jatkojalostaa tai muuttaa takaisin sähköksi.