Kategoriat
6.11.2020 Etäkonferenssina järjestetty Suomen Autoteknillisen Liiton Automotive Aftersales Summit 2020 keräsi ruutujen taakse parhaimmillaan noin 240 yksittäistä seuraajaa. Päivän aikana kuultiin luentoja ja haastatteluja autoalan jälkimarkkinoita korkettavista ajankohtaisista aiheista. Alan tunnelmista, odotuksista, haasteista ja suoritustasoista kertoi liiton teettämä SATL-jälkimarkkinabarometri 2020.
Asiakkaana autokorjaamolla: mitä odotan? Jonne Luomala, Kivenlahden Taksit Oy
Luomala kuvasi haastatteluna toteutetussa osiossa ammattiautoilija-asiakkaana korjaamoilta saamiansa palveluja.
Ruusuja Jonne antoi joistain onnistumisista. Jotkut etäpalvelut ovat toimineet hyvin, mm. yhden kerran hän on saanut ennakkoon huoltoonkutsun, muutaman täsmäajan varaaminen on onnistunut, ja erään merkin ammattiautoilijoille tarjoamat omat palvelut saivat kiitosta.
Kehitettävää Luomala löysi paljonkin huollon varaamisen helpottamisesta, aktiivisesta huoltojen tarjoamisesta autojen välittämien tietojen perusteella sekä suorien ihmiskontaktien luomisesta ja ylläpidosta.
Positiiviset esimerkit vuoden 2020 tuomista liiketoimintamuutoksista: Ilkka Kariste, Autohuolto Kariste Ky
Haasteellisesta koronavuodesta huolimatta Karisteen yrityksen toiminta on kehittynyt paljon vuoden 2020 aikana. Asiakaspalvelua muokattiin tarpeen mukaan koronahaasteisiin liittyen.
Yrityksen toiminnassa on panostettu erityisesti asiakaspalveluun ja tavoitettavuuteen. Käytössä oleva järjestelmä on suunniteltu siten, että ruuhkatilanteissakin asiakas huomioidaan ja hän saa vastauksia tavalla tai toisella kysymäänsä asiaan.
Asiakkaille on tarjolla monia erilaisia lisäpalveluja, jotka poikkeavat valtavirrasta. Esimerkiksi sijaisautoissa valikoimassa on kevyemmän kaluston ohella myös pakettiautoja ja jopa yksi matkailuauto.
Uudet älyratkaisut autokorjaamotoiminnassa: Ilmo Lounasmaa, Delta Sygni Labs
Tamperelainen, VTT-taustainen yritys on kehittänyt POINTR-järjestelmänsä alun perin avaruusalusten etähuoltoon. Tällä hetkellä ratkaisua hyödynnetään pääasiassa teollisuudessa.
Korona-aikana tätä järjestelmää on pystytty hyödyntämään menestyksekkäästi. Lisättyä todellisuutta on viime aikoina hyödynnetty erityisesti korjaamoilla yhdistettynä videopuheluihin (älypuhelimella, tabillä, tietokoneella tai älylaseilla käytettynä). Järjestelmä omaa vahvaa potentiaalia kannattavuuden parantamiselle etenkin haasteellisemmassa vianetsinnässä.
POINTR on autoalalla ulkomailla käytössä jo Fordilla Brasiliassa, sekä laajemmin maailmalla hiljalleen Toyotalla ja Mercedes-Benzin raskaan kaluston toiminnoissa. Lounasmaa esitti lopuksi mielenkiintoisen demon, johon yleisökin pystyi vaivatta osallistumaan.
AS-sektorin modernit sähköiset palvelujärjestelmät: Tero Kaskenviita, Enerius Software Oy
Kaskenviidan esitys toteutettiin Teams-järjestelmän kautta, mutta onneksi tämä “etä potenssiin kaksi” -ratkaisu ei aiheuttanut mitään ongelmia.
Enerius Software Oy on keskittynyt vain autoalan digitalisointiratkaisuihin. Heidän asiakkainaan on monia kotimaisia autoliikkeitä ja -maahantuojia, projekteja on toteutettu ja kehityksessä myös ulkomaille.
Tuotetarjontaan kuuluu muun muassa Online-huollonvaraus, asiakashallintajärjestelmä ja uusimpana digitaalinen huoltoneuvoja. Näillä on kaikilla liityntäpinta huollonhallintajärjestelmiin.
Online-huoltovarausten määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa 5 000 vuosittaisesta varauksesta 150 000 kappaleeseen. Lisäksi asiakkaiden käyttäytyminen on muuttunut nopeasti, kun mukaan ovat tulleet mobiililaitteet, lisäpalveluiden ostaminen, kohdennetut asiakaspolut ja erikoiskampanjat. Korona on tuonut vielä oman vaikutuksena toimintatapojen muutoksiin.
Kehitystyö on ollut monivaiheista eri toimintojen integraatioiden määrän samalla kasvaessa. Rajapintojen yhteensovittaminen on usein haasteellista. Kehityksen lisähaasteita ovat esimerkiksi lainsäädäntö, autotekninen data, valmistajien vaatimukset ja autoliiketoiminnan keskittyminen.
SATL-Jälkimarkkinabarometri 2020: Jari Suhonen, Promira Group Oy
Syys-lokakuussa sähköisenä kyselynä toteutettu SATL-jälkimarkkinabarometri kuvasi autoalan korjaamojen toimintaa ja tuntoja haasteellisena koronavuonna.
Koronan käytännön toimintaan tuomien vaikutusten lisäksi sähköisillä voimanlähteillä varustettujen ajoneuvojen voimakas tulo markkinoille näkyi kyselyn vastauksissa, kun kysyttiin tulevaisuuden haasteista ja kehityskohteista.
Koronan vaikutukset liiketoiminnan tulokseen ovat olleet vaihtelevat, toisilla vaikutus on ollut pienempi ja lyhytaikaisempi, jopa positiiviseen kehitykseen johtanutta, ainakin toistaiseksi. Toisilla yrityksillä viimeaikaset menetykset ovat olleet suuremmat. Suhosen havainnollista esitystä täydensi kaksi videohaastattelua.
Tulevaisuuden näkymissä ja panostuksissa nähtiin mielenkiintoinen muutos. Viime vuoden kyselyssä nähtiin korjaamolaitteisiin panostamisen olevan tärkeintä, nyt se oli toiseksi tärkein. Tärkeimmäksi oli nopeasti noussut viime vuonna kahdeksantena ollut henkilöstön kouluttaminen.
Toinen investointeihin liittyvä merkillepantava seikka on, että viime vuonna toiseksi tärkeimpänä ollut korjaamotilojen laajentaminen oli nyt pudonnut todella alas, sijalle 14. Tulevaisuuden kuvat eivät siis näytä toiminnan laajentamisen osalta kovinkaan ruusuisilta.
Vuoden päästä julkistetaan seuraava SATL-jälkimarkkinabarometri. Sen tuloksista tulemme näkemään, miten autoalan korjaamotoiminta kehittyy vuoden 2021 aikana.
3D-tulostuksella erikoisosa päivässä: Jari-Matti Latvala, JML-Sports Oy
Esityksensä alussa Latvala kertoi tämän vuoden rallikilpailuistaan ja yrityksensä JML-Sports Oy:n toiminnasta.
Vaikka alumiinista ja teräksestä on mahdollista tehdä ainetta poistavilla menetelmillä (sorvaus, jyrsintä) yksittäisiä osia pieninä sarjoina suhteellisen kustannustehokkaasti, muoviosien tekeminen on vaikeampaa. Joidenkin osien tapauksessa se on hyvin kallista tai usein jopa mahdotonta.
Ainetta lisäävä 3D-tulostaminen on ollut jo parikymmentä vuotta vaihtoehtoinen toteutustapa yksittäiskappaleiden tekemisessä. Ajan myötä tekniikka on kehittynyt valtavasti ja myös muovista tehdyistä osista on tullut jo rasitusta ja voimia kestäviä. Aikaisemmin 3D-tulostettuja muoviosia pystyttiin käyttämään vain muoto- ja tilamalleina.
Nykyaikainen, Suomessa valmistettu MiniFactory-teollisuustulostin eroaa halvemmista pöytämalleista esimerkiksi tulostumateriaaliensa ja prosessin lämpötilahallintansa osalta. Tulostuskammion lämpötila on materiaaleista riippuen jopa 250 celsiusastetta.
Jari-Matti esitteli 3D-tulostettujen osien käyttöä esimerkiksi historic-ralliautoissa, joihin useita osia ei enää saada millään muulla tavoin. Erilaisia osia pystytään valmistamaan monenlaisiin eri tarpeisiin, esimerkiksi linja-autojen sisustuksiin. 3D-tulostuksen keskeisenä ideana on, että osia ei tulevaisuudessa tarvitse välttämättä tehdä erikseen varastoon, vaan ne tehdään tarpeen vaatiessa kohdemaassa. Tällöin saadaan kustannus- ja toimitusaikaetua logistiikkatarpeen vähenemisellä.
Sähköautojen lataus – Ylimitoittamista ja muutoksia kentällä: Juuso Palstén, Oy Kaha Ab
Pahlstén ammensi osuudessaan asiantuntemustaan ajoneuvojen latausasioihin liittyen. Niiden lataamiseen vaikuttavat monet eri seikat: tarjolla oleva sähkön syöttö, autossa olevan laturin maksimiteho ja sen kytkentätapa sekä auton eri tekijöiden perusteella sallima senhetkinen latausteho.
Vikatilanteissa, tai sellaiseksi auton käyttäjän tulkitsemissa tilanteissa, voi olla vaikea määrittää, onko kyseessä oikeasti vika vai tuoteominaisuus, jolle ei ole mahdollista löytää muutosta.
Automyynnissä etenkin käytettynä maahantuotujen tuotteiden tunteminen on tärkeää. Kuluttajansuojatapauksia on syntynyt paljon käytettyjen hybridi-/sähköautojen ominaisuuksiin, vääriin tietoihin tai väärinymmärryksiin perustuen. Monelle tulee yllätyksenä, että latauskaapelikin voi asettaa lataukselle maksimilataustehon.
Pakottavien lainsäädännön muutosten myötä latauspisteiden määrä tulee kasvamaan. Aiempaa useammassa paikassa ja organisaatiossa pitää ottaa kantaa lataustarjonnan toteutustapaan: tässä vaaditaan osaamisen ja ymmärryksen määrän kasvattamista.
Omamekaanikon näkökulma: ”Toimenkuvani tänään ja lähitulevaisuudessa”: Oskari Mäkinen (Volvo Car Finland Oy), Ville Salo (Bilia, Olari)
Päivän viimeinen luentojakso avasi Volvo Personal Servicen taustoja ja toimintamallia. Perinteisessä asiakaspalveluprosessissa on monta vaaranpaikkaa asiakaskokemuksen pilaamisessa: tietoa häviää, sitä tulkitaan väärin tai luodaan väärä diagnoosi tulevasta toimenpiteestä. Täydellisiä työtilauksia on vähän – suurta osaa niistä on täydennettävä mekaanikon aloitettua työnsä auton parissa.
Töiden läpimenoaikoja kasvattavat perinteisesti osien puuttumiset, erilaiset korjaamon vastuunsiirtot ja mahdolliset tukipyynnöt. Resurssien tasapainottaminen voi olla haastavaa.
Volvon Omamekaanikko omaa suoran kontaktin asiakkaaseen ja sitä myöden monet noista vaaranpaikoista voidaan välttää. Koko korjausprosessi saadaan paremmin hallintaan ja yhtenäinen tiimi ympärillä auttaa onnistumaan. Tällaiseen toimintaan vaaditaan toki asiakaspalveluhenkisiä ja oikealla asenteella toimivia tekijöitä, mutta Oskari Mäkisen mukaan tämä ei ole noussut Volvo-verkostossa ongelmaksi.
Tapahtumassa haastatellun, Bilia Olarissa työskentelevän Ville Salon odotukset omamekaanikon tehtävästä olivat positiiviset ennen Omamekaanikko-tehtävien aloittamistakin. Käytäntö vahvisti positiiviset ennakkotuntemukset oikeiksi ja hän viihtyy työympäristössään hyvin.
Suora kontakti asiakkaaseen helpottaa muun muassa vian etsintää paljon. Omamekaanikon perusluonteeseen on hyvä kuulua jatkuva halu kehittää itseään. Salo osallistuu vuosittain lukuisiin koulutuksiin, ja pitää niiden etätoteutuksia varsin toimivina, etenkin jos omalla työpaikalla on tarvittaessa tutkittavissa koulutukseen liittyvää kalustoa.
Seuraava Suomen Autoteknillisen Liiton järjestämä Automotive Aftersales Summit järjestetään 18.11.2021, Autokorjaamo 2021- ja Auto 2021 -tapahtumien aattona.
Lisätiedot: Liiketoimintajohtaja Kalle Kalaja, kalle.kalaja@satl.fi