![\"T\u00e4m\u00e4n](\"https:\/\/satl.fi\/iaty\/wp-content\/blogs.dir\/4\/files\/sites\/40\/2022\/02\/autotalli.jpg\")
Sanomalehti Yl\u00e4-Vuoksessa oli joulukuussa 1937 seuraava ilmoitus:<\/p>\n\n\n\n
”Suomen Autoteknikkojen Liiton esitelm\u00e4tilaisuus<\/strong><\/p>\n\n\n\n Imatran Valtionhotellissa keskiviikkona t.k. 29 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 klo 19.30 SATL:n sihteeri ins. O. Kurki-Suonio pit\u00e4\u00e4 esitelm\u00e4n aiheesta: ”Sivu-venttiilimoottorin nykyinen kehitysaste”. Esitelm\u00e4n j\u00e4lkeen keskustellaan auto- ja moottoriteknikkojen yhdistyksen perustamisesta. Kaikkia asianharrastajia kehoitetaan saapumaan tilaisuuteen.”<\/strong> <\/p>\n\n\n\n 32 henkil\u00f6\u00e4 noudattikin kutsua ja saapui kuuntelemaan mielenkiintoista esitelm\u00e4\u00e4. Esityksen j\u00e4lkeen SATL:n sihteeri selosti liiton merkityst\u00e4 autoalalla olevien henkil\u00f6iden ammattitaidon kehitt\u00e4j\u00e4n\u00e4 sek\u00e4 muita yhdistyksen perustamisessa varteenotettavia seikkoja. Useiden asiasta k\u00e4ytettyjen puheenvuorojen j\u00e4lkeen todettiin yhdistyksen perustamisen tarpeellisuus.<\/p>\n\n\n\n Asiaa edelleen valmistelemaan valittiin v\u00e4liaikainen toimikunta, joka kutsui koolle yhdistyksen perustavan kokouksen tammikuun 11. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1938. Toimikunnan kutsusta saapui 31 henkil\u00f6\u00e4 perustamaan Suomen Autoteknikkojen Liitto ry:n alaista yhdistyst\u00e4. Kokouksessa p\u00e4\u00e4tettiin perustaa yhdistys, jonka nimeksi tuli Vuoksenlaakson Autoteknikot ry. Yhdistyksen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 on selke\u00e4sti ilmaistu perustamiskirjassa ja tarkoituksena on: <\/p>\n\n\n\n 1) koota yhteistoimintaan paikkakunnan autoteknikot ja muut autoalalla toimivat henkil\u00f6t 7) toimia muutenkin autoteknikkojen hyv\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin johtaja Aksel Kerttula ja muiksi johtokunnan j\u00e4seniksi seuraavat: autonkorjaaja Mikko Alava, konemestari Niilo Juutilainen, autokorjaamon omistaja Albin Tiusanen, kauppias Karl Andstr\u00f6m, johtaja Eino Lehessalo, johtaja Abel Korhonen, autoilija Olavi Lindborg ja autoilija Uuno Routakorpi.<\/p>\n\n\n\n Alkuvuosien toiminta<\/strong><\/p>\n\n\n\n Yhdistyksen ensimm\u00e4inen varsinainen yleinen kokous pidettiin helmikuun 8. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1938. Kokouksessa tehdyn p\u00f6yt\u00e4kirjan mukaan tilaisuus oli saanut runsain mitoin liikkeelle. Heist\u00e4 monet halusivat liitty\u00e4 uuden yhdistyksen j\u00e4seniksi. Huvitoimikunnan ehdotus matkustaa hiihdon ja m\u00e4enlaskun maailmanmestaruuskisoihin Lahteen, hyv\u00e4ksyttiin. Kokouksen lopuksi kuultiin E. Veijalaisen pit\u00e4m\u00e4 esitelm\u00e4 ”Akkumulaattorit”.<\/p>\n\n\n\n Vuoden aikana pidettiin kahdeksan kuukausikokousta, j\u00e4rjestettiin yleiset iltamat ja k\u00e4ytiinp\u00e4 viel\u00e4 tutustumassa Viipurin Teollisuuskouluun ja vierailtiin samalla sik\u00e4l\u00e4isen yhdistyksen kokouksessa. Vuoden 1939 merkitt\u00e4vimm\u00e4ksi tapahtumaksi kohosi suuret arpajaiset opetusv\u00e4lineiden ja luentosarjojen hankki-miseksi. Mittava urakka tuotti tuloksena 50.000 markkaa. Valitettavasti aiottu hanke ja aktiivinen toiminta raukesi alkaneen sodan vuoksi. N\u00e4in\u00e4 kahtena sotaa edelt\u00e4neen\u00e4 vuotena oli kuukausikokouksissa useimmiten jonkun yhdistyksen j\u00e4senen pit\u00e4m\u00e4 esitelm\u00e4 tai alustus autotekniikan perusasiasta. Esityksen j\u00e4lkeen vaihdettiin mielipiteit\u00e4 kuullusta aiheesta. Iltamat, retket, hiihtokilpailut ja vierailut kuuluivat my\u00f6s ohjelmistoon. Liikennesensaatio<\/strong><\/p>\n\n\n\n Kuukausikokouksia oli s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti, joissa teknisten aiheitten lis\u00e4ksi pohdittiin mm. uudistuvien liikennes\u00e4\u00e4nt\u00f6jen muutoksia. Silloinen liikenneturvallisuustilanne paikka-kunnallamme huolestutti j\u00e4senkuntaamme siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4tettiin j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 poliisilaitoksen ja ammattiautoilijain kanssa yhteinen ”liikennesensaatio” (liikennevalvonta). Mukaan oli tarkoitus kutsua my\u00f6s lehdist\u00f6n ja jalankulkijain edustaja. P\u00f6yt\u00e4kirjoihin ei ole merkitty, j\u00e4rjestettiink\u00f6 seuranta ja mitk\u00e4 olivat havainnot. Harkittiinpa vakavasti asetettaisiinko autoilijain kanssa yhteinen kunnallisvaaliehdokas. Vuoden 1946 huomatuimmaksi tapahtumaksi muodostui kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 elokuvateatteri Kinossa pidetty ”Automies-p\u00e4iv\u00e4”. Koko p\u00e4iv\u00e4n kest\u00e4nytt\u00e4 tilaisuutta, jossa teknisten esitelmien p\u00e4\u00e4tteeksi n\u00e4ytettiin liikenneturvallisuusaiheinen elokuva, oli saapunut seuraamaan noin 300 henkil\u00f6\u00e4. Loppuvuodeksi aiottu korjaamov\u00e4elle tarkoitettu autoalan peruskurssi siirtyi jostakin syyst\u00e4 seuraavan vuoden puolelle. T\u00e4m\u00e4 14 viikon mittainen autokorjaamoalan ammattitaidon edist\u00e4miskurssi sis\u00e4lsi auton rakenneopin lis\u00e4ksi my\u00f6s runsaasti matematiikan tunteja. Toinen vuosikymmen<\/strong><\/p>\n\n\n\n Vuoksenlaakson Autoteknikkojen aloitettua toisen vuosikymmenen taipaleensa, oli viel\u00e4 useita perustajaj\u00e4seni\u00e4 mukana yhdistystoiminnassa. Kuitenkin uutta verta oli vuosien aikana liittynyt mukaan niin, ett\u00e4 j\u00e4seni\u00e4 oli kaikkiaan liki seitsem\u00e4nkymment\u00e4. Pit\u00e4m\u00e4tt\u00e4 j\u00e4\u00e4nyt juhlatapahtuma p\u00e4\u00e4tettiin muuttaa osallistumalla kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 Immolan Vauhtikisojen j\u00e4rjestelyyn. N\u00e4it\u00e4 autojen vauhtikilpailuja j\u00e4rjestettiin muutamana seuraavana vuotena ja joka kerta mukana niin j\u00e4rjestelyiss\u00e4 kuin palkintopallilla oli entinen puheenjohtajamme V\u00e4in\u00f6 Miettinen. J\u00e4lleen opintielle<\/strong><\/p>\n\n\n\n \u00a0Liiton toimistossa oli havaittu yhdistystoimintamme hiljaiselo, sill\u00e4 olihan sinne l\u00e4hetett\u00e4v\u00e4t j\u00e4senmaksut ja ilmoitukset j\u00e4\u00e4neet tekem\u00e4tt\u00e4. Toiminnanjohtaja Sinervo saapui lokakuussa 1953 kuukausikokoukseen selostaen suunnitteilla olevaa s\u00e4\u00e4nt\u00f6muutos ehdotusta ja liiton tulevaa toimintaa. Matkan t\u00e4rkein teht\u00e4v\u00e4 oli puhaltaa hiipuva hiillos roihuamaan j\u00e4lleen. Toiminnan\u00a0liekkiin\u00a0saatiin eloa vasta vuoden 1955 vuosikokouksessa, t\u00e4ll\u00f6in puheenjohtajaksi valittiin toimitusjohtaja Martti Huhtala ja sihteeriksi Armas Koskinen. Romurallia voimalaitoksen katveessa<\/strong><\/p>\n\n\n\n Yhdistyksen saavutettua kaksikymmenvuotisen toimintansa merkkipaalun, ei tapahtumaa juhlittu, vaan toimintaa jatkettiin arkiseen tapaan. Uusi kymmenvuotiskausi aloitettiin teknikko Erkki Purolahden johdolla ja p\u00f6yt\u00e4kirjurina toimi varaosaspesialisti Veikko Laine. Parivaljakko hoiti teht\u00e4vi\u00e4\u00e4n seuraavat nelj\u00e4 vuotta. Pieneksi kutistunut joukko sai aikaan koulutustoiminnan lis\u00e4ksi kes\u00e4ll\u00e4 1958 suurta mielenkiintoa ja paljon p\u00f6ly\u00e4 ja romua synnytt\u00e4neet Stock Car-ajot. Imatran Autoteknillinen Yhdistys ry<\/strong><\/p>\n\n\n\n Vuosi 1960 on j\u00e4\u00e4nyt niin oman yhdistyksen kuin liiton historiaan k\u00e4\u00e4nnekohtana. Autoteknikkomme saivat jo toistamiseen j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4kseen SATL:n liittokokouksen. T\u00e4ss\u00e4 26. varsinaisessa liittokokouksessa uudistettiin liiton s\u00e4\u00e4nn\u00f6t ja samalla muutettiin liiton nimi kuuluvaksi: Suomen Autoteknillinen Liitto ry. My\u00f6s Imatralla toteutettiin alkuaan SATL:n ja Liikenneturvan ideoima, yleinen autoilijoille suunnattu valojen tarkastustilaisuus. Mukana olivat j\u00e4sentemme apuna autojen nopeusmittarin n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4n tarkastuksessa Liikkuvan poliisin edustajat. Autoilevien naisten auton tuntemus oli jo lis\u00e4\u00e4ntynyt siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin, osin muidenkin j\u00e4rjest\u00f6jen toimin, ettei heille j\u00e4rjestetty ns. kikkakurssi tuonut huolella valmisteltuun tilaisuuteen kuin kuusi osanottajaa ja t\u00e4m\u00e4 aikaisemmin suurta kiinnostusta her\u00e4tt\u00e4nyt valistus- ja varainker\u00e4ysmuoto oli toistaiseksi j\u00e4tett\u00e4v\u00e4 odottamaan aikoja parempia. Piiri- ja perhetoimintaa<\/strong><\/p>\n\n\n\n J\u00e4senkunnan piiriss\u00e4 oli tapahtumassa sukupolven vaihtuminen ja teht\u00e4vien siirtyess\u00e4 uusille is\u00e4nnille, tarvittiin sopeutumiseen ja sis\u00e4\u00e4najoon aikaa. Viisi vuotta nuorentuneen johtokunnan tukena puheenjohtajan teht\u00e4vi\u00e4 hoiti jo aiemmin keulamiehen\u00e4 ollut Erkki Purolahti. Ammattikoulun auto-osaston johtoon Arto Saarisen j\u00e4lkeen tullut insin\u00f6\u00f6ri Lauri Elo valittiin vuoden 1976 vuosikokouksessa Imatran Autoteknillisen Yhdistyksen puheenjohtajaksi. Toimeen ryhtyess\u00e4\u00e4n h\u00e4n tuskin arvasi ”kontrahdin” kestoaikaa. Koko perheen voimin on kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 sankoin joukoin osallistuttu kev\u00e4tulkoilup\u00e4iv\u00e4n mittel\u00f6ihin. P\u00e4iv\u00e4n moninaiset tiet\u00e4myst\u00e4, nokkeluutta, urheilumielt\u00e4 kuin my\u00f6s huumoria sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t kilpailuteht\u00e4v\u00e4t ovat saaneet varauksettoman suosion. Historiaa ja tulevaisuutta<\/strong><\/p>\n\n\n\n Syksyll\u00e4 1980 toi yhdistysveteraanimme, talousneuvos V\u00e4in\u00f6 Miettinen n\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksemme el\u00e4kep\u00e4iviens\u00e4 rakkaat aikaansaannoksensa, uutuuden kiiltoon saatetut autovanhukset: Chevrolet 1930 ja yhdistyksen perustamisen aikoihin valmistuneen Dodge Cabriolet vuosimallia 1937. Historiallisen katsauksen vastakohdaksi saimme tutustua parin kuun kierroksen j\u00e4lkeen nykyp\u00e4iv\u00e4n elektroniikan uudistajaan ja mit\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isimmin autojenkin valvontalaitteiden sieluun kuuluvan, digitaalitekniikan perusteisiin. Kumpikin tilaisuus pidettiin arvolleen sopivana teknisen tiet\u00e4myksen kehdossa eli ammatti- ja teknillisen koulun opetustiloissa. Neuvoksia ja professoreja<\/strong><\/p>\n\n\n\n Imatran Autoteknillisen yhdistyksen vuoro oli j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 vuoden 1982 Kaakkois-Suomen piirin VI-talviopintop\u00e4iv\u00e4t. lankesi yhdistyksellemme kunnia olla mukana p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 talousneuvos V\u00e4in\u00f6 Miettisen perustaman stipendirahaston vuotuisen jaon suuruudesta ja henkil\u00f6valinnasta. Rahastosta on jaettu stipendej\u00e4 sen perustamisvuodesta 1985 l\u00e4htien. Yhdistysvireys – j\u00e4senemme<\/strong><\/p>\n\n\n\n J\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 on perustamisvuoden noin 30 henkil\u00f6st\u00e4 kasvanut siten, ett\u00e4 vuoden 1986 lopussa oli yhdistyksess\u00e4 86 varsinaista, nelj\u00e4 vapaa- ja yksi kunniaj\u00e4sen. Huvi- ja virkistystoiminta<\/strong><\/p>\n\n\n\n Yhdistyksen toiminnalle on sen koko olemassaolon ajan antanut oman leimansa ja merkityksens\u00e4 vilkas urheilu-, kilpailu- ja virkistystoiminta. Oikeastaan voisi sanoa, ett\u00e4 t\u00e4llainen toimenkuva kuuluukin aivan olennaisesti olla t\u00e4hd\u00e4tt\u00e4ess\u00e4 j\u00e4senkunnan henkisen vireyden s\u00e4ilytt\u00e4miseen. Asian t\u00e4rkeys on havaittu yhdistyksess\u00e4mme sen alkuvaiheesta l\u00e4htien, sill\u00e4 jo perustavassa kokouksessa valittiin huvi-toimikunta. Toimikunnan j\u00e4senet ottivatkin saamansa teht\u00e4v\u00e4n syd\u00e4menasiakseen. Jo seuraavassa kokouksessa heill\u00e4 oli valmiit esitykset: matka hiihdon ja m\u00e4enlaskun MM-kisoihin Lahteen ja j\u00e4senten v\u00e4liset hiihtokilpailut. Lahden kisamatka linja-autolla sujui onnistuneesti j\u00e4tt\u00e4en ylij\u00e4\u00e4m\u00e4n\u00e4 per\u00e4ti 300 markkaa. Hiihtokilpailut kiinnostivat automiehi\u00e4 enemm\u00e4nkin ja lajista tuli suosittu vuosit-tainen kilvoittelu noin kymmenen seuraavan vuoden ajan. Latukamppailuja k\u00e4ytiin oman yhdistyksen piiriss\u00e4, sek\u00e4 vuoden 1939 laadittujen s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen mukaan, vuosittain k\u00e4yt\u00e4v\u00e4n\u00e4 Viipurin Autoteknikkojen Yhdistyksen kanssa. Kes\u00e4\u00e4 ei ole vietetty yksist\u00e4\u00e4n rannoilla lep\u00e4illen. Vuosikertomus vuodelta 1948 mainitsee viiden j\u00e4senen suoriutuneen Ukonlinnassa maakuntauinnin vaativasta matkasta. Ovatpa automiehemme sodan j\u00e4lkeist\u00e4 energiaansa purkaneet nahkakuulan potkinnassakin paikallisilla tantereilla ja kahden hiekanp\u00f6lyisen kahinan tulos oli – yksi nurin – yksi oikein. IATY JA SATL<\/strong><\/p>\n\n\n\n Keskusj\u00e4rjest\u00f6mme Suomen Autoteknillisen Liiton ja yhdistyksemme v\u00e4liset suhteet ovat aina olleet hyv\u00e4t. Liiton toimintaan olemme pyrkineet osallistumaan kykyjemme ja mahdollisuuksiemme mukaan. Imatran Autoteknillinen Yhdistys ry Raimo Verta Vuosisadan vaihteen tiet\u00e4mill\u00e4 ilmestyiv\u00e4t ensimm\u00e4iset polttomoottorik\u00e4ytt\u00f6iset automobiilit her\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n ihmetyst\u00e4 Suomen Suurruhtinaskunnan maaper\u00e4ll\u00e4. Jo niinkin varhain kuin…<\/p>\n","protected":false},"author":276,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-853","page","type-page","status-publish","hentry"],"yoast_head":"\n
2) edist\u00e4\u00e4 autoalan ammattien kehitt\u00e4mist\u00e4 kohottamalla j\u00e4sentens\u00e4 teknillist\u00e4 sivistyst\u00e4 ja ammattitaitoa
3) toimeenpanna luento-, elokuva-, keskustelu- sek\u00e4 muita opetus- ja valistustilaisuuksia
4) vaikuttaa siten, ett\u00e4 autoalaa koskeva teknillinen opetus saataisiin vastaamaan ajan vaatimuksia
5) hankkia j\u00e4senilleen ty\u00f6paikkoja
6) perustaa opinto-, apu- ja sairauskassoja<\/p>\n\n\n\n
Talvi- ja jatkosodan aikana yhdistystoiminta oli olosuhteiden pakosta varsin hiljaista. Ajan tapahtumia kuvaa vuoden 1940 vuosikokousp\u00f6yt\u00e4kirja seuraavasti: ”Vuosikokous pidettiin 18.2.-40 ravintola Imatran huoneistossa ja ilmah\u00e4lytyksen h\u00e4iritty\u00e4 loppupuoli Viipurin Linja-Auto Oy:n konttorissa.” Samana ja viel\u00e4 seuraavana vuonna pidettiin viel\u00e4 jokunen yleinen kokous, joissa tutustuttiin silloin tarpeellisiin puu- ja hiilikaasutinlaitteisiin. Suojeluskunnalle ja valtiolle lahjoitettiin huomattava summa puhelinkeskuksen ja lentokonehankintoihin. Sodan p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 aikanaan ja miesten palattua sielt\u00e4 jostakin, saatiin yhdistyksen toiminta taas varsin ripe\u00e4sti k\u00e4yntiin. Vuoden 1945 vuosikokoukseen oli saapunut 27 j\u00e4sent\u00e4. Kokouksen t\u00e4rkeimpi\u00e4 p\u00e4\u00e4tett\u00e4vi\u00e4 asioita oli yhdistyksen taloudellisen tilan parantaminen ja uusien j\u00e4senten hankinta. Kahdeksan vuotta yhdistyst\u00e4 luotsannut Aksel Kerttula pyysi eroa puheenjohtajuudesta, j\u00e4\u00e4den kuitenkin viel\u00e4 hallituksen j\u00e4seneksi. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin V\u00e4in\u00f6 Miettinen. Vaikka h\u00e4nen toimikautensa kesti vain kaksi vuotta, ehti h\u00e4n toimillaan saada paljon mainittavaa yhdistyksen hyv\u00e4ksi. H\u00e4nen arvokkaasta ty\u00f6st\u00e4\u00e4n ja tuestaan olemme saaneet aina n\u00e4ihin p\u00e4iviin saakka olla lukuisia kertoja kiitollisia. Heikon kassatilanteen parannukseksi j\u00e4rjestettiin iltamia. Tilaisuudet olivatkin suuressa suosiossa n\u00e4in\u00e4 rauhan ensivuosina.<\/p>\n\n\n\n
Sodanj\u00e4lkeisin\u00e4 vuosina oli yhdistyksen toiminta vilkasta ja monipuolista ja yhteist\u00e4 toimintaa eri j\u00e4rjest\u00f6jen kanssa oli vuosittain. V\u00e4in\u00f6 Miettisen j\u00e4lkeen puheenjohtajaksi valittiin aktiivisena esitelm\u00f6ij\u00e4n\u00e4 kunnostautunut mestari Tauno Peltonen. Sihteerin tointa hoiti edelleen jo vuodesta 1942 l\u00e4htien Abel Korhonen.
Ensimm\u00e4inen kymmenvuotiskausi t\u00e4yttyi kuin huomaamatta ja aiottu 10-vuotisjuhla j\u00e4i taloudellisten seikkojen vuoksi pit\u00e4m\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Kuukausikokousten p\u00f6yt\u00e4kirjoista on havaittavissa teknisten esitysten v\u00e4heneminen kokousten ohjelmistosta ja toiminnan painottuessa enenev\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin huvi- ja virkistysasioihin. Kuitenkin liikenne-s\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00f6 tuntui kiinnostavan j\u00e4seni\u00e4 edelleen ja aihetta pohdittiin monissa yhteisiss\u00e4 kokoontumisissa. Yhdistys sai j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4kseen vuonna 1950 Suomen Autoteknikkojen Liiton XVI liittokokouksen. Kuuluisaan Valtionhotelliimme kokoontui 25.3.1950 liki 60 valtuutettua kokousedustajaa p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n liiton t\u00e4rkeist\u00e4 asioista. Kokouksen p\u00e4\u00e4tteeksi oli seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 liiton perinteiset hiihtokilpailut sek\u00e4 kaikille avoin yleinen liikennevalistustilaisuus. Kaikessa yhdistys- ym. toiminnassa on voimakkaan kehityksen kausia ja niiden vastapainoksi lama-aikoja. Varsin usein lama johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 vuodesta toiseen mukana olevat aktiivij\u00e4senet v\u00e4syv\u00e4t ja tulee sapattivuoden tarve. T\u00e4llainen tilanne tuli my\u00f6s Vuoksenlaakson Autoteknikoille. Mahtoivatko liittokokousj\u00e4rjestelyt vied\u00e4 lopullisesti puhdin hallitukselta kuin my\u00f6s muulta j\u00e4senist\u00f6lt\u00e4, koska seuraavat kuusi vuotta yhdistystoiminta lamaantui l\u00e4hes kokonaan.<\/p>\n\n\n\n
\u00a0Kokouksessa esitetyss\u00e4\u00a0tilikertomuksessa\u00a0todetaan yhdistyksen olevan varaton. Armas Koskisen kauniilla k\u00e4sialalla kirjoitetusta toimintakertomuksesta vuosilta 1955 ja 1956 havaitaan tapahtumia olleen jo\u00a0kohtalaisesti. Seuraavaksi kev\u00e4\u00e4ksi valmisteltiin pidett\u00e4v\u00e4ksi nuorille asentajaoppilaille\u00a0tarkoitettu\u00a0asentajakurssi. Jostain syyst\u00e4 voimat loppuivat ja toiminta lopahti j\u00e4lleen. Hiljaiseloa kesti t\u00e4ll\u00e4 kertaa vain vuoden verran. Maaliskuussa 1957 pidetyss\u00e4 vuosikokouksessa pyysi entinen johtokunta kokonaisuudessaan eron teht\u00e4v\u00e4st\u00e4\u00e4n. Eroon suostuttiin ja uusi johtokunta valittiin, Asser Hyyp\u00e4n astuessa johtokunnan keulahahmoksi. Johtokunta sai ev\u00e4stykseksi yhdistyksen taloudellisen tilan nostamisen kest\u00e4v\u00e4lle pohjalle, j\u00e4senhankinnan tehostaminen ja toiminnan vireytt\u00e4misen. Tavoitteeksi asetettiin my\u00f6s autos\u00e4hk\u00f6- tai dieselkurssien\u00a0j\u00e4rjest\u00e4minen. N\u00e4iden asioiden koulutustarve oli erityisen ajankohtainen ja aiotuilla\u00a0kursseilla\u00a0toivottiin saatavan kipe\u00e4sti kaivattu tulos tyhj\u00e4\u00e4n kassaan.\u00a0Helsingist\u00e4\u00a0kutsuttiin\u00a0Jori Salmelainen vet\u00e4m\u00e4\u00e4n\u00a0kaksip\u00e4iv\u00e4ist\u00e4\u00a0dieselkurssia Kaakkois-Suomen Ammattioppilaitoksella.\u00a0H\u00e4nen mukaansa tempaava esityst\u00e4 seurasi 31 Imatralaista ja kaksi\u00a0Rautj\u00e4rvelt\u00e4\u00a0olevaa asentajaa. Kurssi j\u00e4ikin vuosikokouksen lis\u00e4ksi ainoaksi merkitt\u00e4v\u00e4ksi tapahtumaksi kyseisen\u00e4 vuonna Vuoksenlaakson Autoteknikkojen historiassa.
\u00a0Kuitenkin uuden ja valoisamman ajan merkit on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 kun selailee\u00a0yhdistyksen\u00a0p\u00f6yt\u00e4kirjoja. Vaihtelevalla k\u00e4sialalla kirjoitetut asiakirjat ovat v\u00e4istym\u00e4ss\u00e4 ja teksti on t\u00e4ll\u00f6in useimmiten jo piirtynyt koneellisesti, mik\u00e4 suuresti helpottaa menneit\u00e4 asioita tutkivaa.
\u00a0Dieselkurssin tuoman menestyksen\u00a0innoittamana\u00a0jo seuraavana vuonna annettiin opastusta j\u00e4lleen samoissa koulutustiloissa. Nyt oli vuorossa autos\u00e4hk\u00f6pikakurssi ja kouluttajana oli ajan toinen koulutusspesialisti Frans Lappalainen ja h\u00e4n veti paikalle per\u00e4ti 51 kurssilaista.
\u00a0Alkanut kurssitoiminta jatkuikin noin\u00a0kurssi\u00a0ja vuosi tahtiin liki kymmenen vuotta. Kurssit olivat p\u00e4\u00e4asiassa alkeis- ja\u00a0asentajakursseja.\u00a0My\u00f6s muutamia yksityisautoilijoille tarkoitettuja tilaisuuksia\u00a0j\u00e4rjestettiin.<\/p>\n\n\n\n
Aurinkoisen s\u00e4\u00e4n suosiessa, virtasi Voimalaitoksen niemeen tehdyn radan ymp\u00e4rille yli 2000 maksanutta katsojaa. N\u00e4ist\u00e4 helluntaina pidetyist\u00e4 ajoista muodostuikin todelliset romutusajot ja kynn\u00f6spelloksi muuttuneen radan selvitti loppuun asti vain murto-osa l\u00e4htij\u00f6ist\u00e4.
Aikakausi oli vilkasta rakentamisen ja kehityksen kautta. Automiesten aika ja energia kului kaiketi ty\u00f6nantajan palveluksessa varsin tarkoin niin, ettei en\u00e4\u00e4 yhdess\u00e4oloon j\u00e4\u00e4nyt kylliksi voimia. Kokouksia pidettiin harvakseltaan ja uusia j\u00e4seni\u00e4 liittyi mukaan niin, ett\u00e4 vuoden 1962 lopussa j\u00e4seni\u00e4 oli kaikkiaan 26.<\/p>\n\n\n\n
Kokouksessa esitettiin toivomus, ett\u00e4 j\u00e4senyhdistykset muuttaisivat nimens\u00e4 autoteknillisiksi yhdistyksiksi. Esitetyn muutoksen tarkoituksena oli paremmin ilmaista sit\u00e4 piiri\u00e4, josta j\u00e4senkuntamme koostuu ja h\u00e4lvent\u00e4\u00e4 niit\u00e4 v\u00e4\u00e4ri\u00e4 k\u00e4sityksi\u00e4, joita viel\u00e4kin yhdistyksist\u00e4 esiintyy. Oman yhdistyksemme s\u00e4\u00e4nn\u00f6t ja nimenmuutos hyv\u00e4ksyttiin lopullisesti joulukuussa 1963, jolloin yhdistys hyv\u00e4ksyttiin yhdistysrekisteriin nimell\u00e4 Imatran Autoteknillinen Yhdistys ry. Nimen ja s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen muutos ei merkinnyt muutosta toimintaperiaatteisiin. Edelleenkin yhdistyksen t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 tarkoituksena oli koota yhteistoimintaan paikkakunnalla olevat autoinsin\u00f6\u00f6rit, autoteknikot ja muut autoalalla vastuullisissa teht\u00e4viss\u00e4 olevat henkil\u00f6t, edist\u00e4\u00e4 autoalan ammattien kehitt\u00e4mist\u00e4 kohottamalla j\u00e4sentens\u00e4 teknist\u00e4 sivistyst\u00e4 ja ammattitaitoa. Purolahden j\u00e4lkeen yhdistyksen per\u00e4simen varteen valittiin 1962 ammattikoulun opettaja Aarne Laine. H\u00e4nen toimikaudellaan saatiin toimintaan uutta puhtia. Talouden kohentamiseksi j\u00e4rjestettiin kurssitoimintaa. Kuukausikokouksia oli entist\u00e4 useammin ja toiminnan n\u00e4in vireydytty\u00e4, kohosi j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 pikku hiljaa. Kun vuonna 1965 saimme puheenjohtajaksi insin\u00f6\u00f6ri Arto Saarisen, jatkui nousujohteinen kehitys edelleen. Yhdistyksen toiminta alkoi vakiintua saavuttaen s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisyytt\u00e4 koko vuodeksi. Autoteknisten esitysten lis\u00e4ksi tulivat yh\u00e4 enenev\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin tutustumiset alan liikeyrityksiin ja laitoksiin. Hengen ja ruumiin virkistyst\u00e4 haettiin kev\u00e4isin kaloja avannosta narraamalla.
Vire\u00e4n puuhailun merkeiss\u00e4 saavuttiin vuoteen 1968, joka oli virallisen toiminnan 30. toimintavuosi.
Yhdistyksen 30-vuotisjuhla pidettiin Imatran uimahallin kokoustiloissa helmikuun 22. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Juhlakokouksen virallisen osan j\u00e4lkeen kutsuttiin johtokunnan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen mukaisesti kunniaj\u00e4seniksi seuraavat yhdistyksen perustamisesta alkaen olleet ja ansiokkaalla toiminnallaan vaikuttaneet henkil\u00f6t: ty\u00f6njohtaja Mikko Alava, johtaja Abel Korhonen ja varaosap\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Veikko Laine. Kutsuvieraana olleet perustajaj\u00e4senet Mikko Alava, Urho Helander, Sulo Holtari, Eino Kiuru ja Tauno Pellinen kukitettiin.
Juhlavuosikokouksessa oli toiminta-vireyden s\u00e4ilytt\u00e4miseksi sek\u00e4 toimintaa suunnittelemaan johtokunnan lis\u00e4ksi nimetty toimikuntia. T\u00e4m\u00e4 johtokunnan ty\u00f6t\u00e4 helpottavaksi tarkoitettu aikomus ei lukuisista yrityksist\u00e4 huolimatta tuottanut haluttua tulosta ja toimikuntien teht\u00e4v\u00e4t lakkautettiin vuoden 1975 loppuun. Kuusi vuotta yhdistyst\u00e4 johtaneen Arto Saarisen muuttaessa Pieks\u00e4m\u00e4elle, menetti yhdistys h\u00e4ness\u00e4 ty\u00f6lleen antautuneen ja kaikkiin l\u00e4mpim\u00e4sti suhtautuvan yst\u00e4v\u00e4n. 70-luvulle tultaessa jatkettiin jo tuttua latua. <\/p>\n\n\n\n
Automobiili liikkui n\u00e4in\u00e4 aikoina ensi kertaa maaper\u00e4n lis\u00e4ksi my\u00f6s kuuper\u00e4ll\u00e4 ja t\u00e4st\u00e4 uudesta saavutuksesta oli saatu houkutelluksi kertomaan t\u00e4nne raukoille rajoille Imatran ja Lappeenrannan yhdis-tysten yhteiseen tilaisuuteen 1974 avaruusteknologian expertti Pertti Jotuni.<\/p>\n\n\n\n
H\u00e4nen ensitoimikauden syksyll\u00e4 k\u00e4ynnistettiin SATL:n j\u00e4senyhdistysten: Mikkelin, Imatran, Lappeenrannan ja Kouvolan muodostava Kaakkois-Suomen piiri pohtimaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n yhdistystoiminnan asioita.
Lauri Elon johdolla uusi johtokunta toteutti uusia toimintakuviomalleja. P\u00e4\u00e4tettiin yhdist\u00e4\u00e4 sihteerin ja rahastonhoitajan teht\u00e4v\u00e4t. T\u00e4m\u00e4n ty\u00f6teli\u00e4\u00e4n ja ep\u00e4kiitollisen hoitajan osan sai Taisto H\u00e4kk\u00e4nen. Varsinaisia yleisi\u00e4 kuukausikokouksia ei pidetty, vaan kokoonnuttiin yhteen asiapitoisten ja viihteellisten tilaisuuksien merkeiss\u00e4. Vuoden loppupuolella julkaistu j\u00e4sen-, s\u00e4\u00e4nt\u00f6-, puhelinluettelo- ja mainoskirjasen onnistunut ilmoitushankinta toi merkitt\u00e4v\u00e4n parannuksen talouteen. Vuonna 1977 elettiin yhdistyksen piiriss\u00e4 ensi kerran naisten vuotta, silloin j\u00e4sentemme paremmat puoliskot ja muut kotijoukot otettiin mukaan useisiin tilaisuuksiin
Juhlavuodelle 1978 yhdistys l\u00e4hti 44 j\u00e4senen voimin. 40-vuotisjuhlasta muodostuikin merkitt\u00e4v\u00e4 tapahtuma yhdistyksen historiassa. Juhlatilaisuus oli huipentumana Kaakkois-Suomen piirin II-talvip\u00e4ivien tapahtumassa. Lauantaina helmi-kuun 4. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4t alkoivat Imatran Teknillisell\u00e4 koululla pidetyll\u00e4 autokorjaamoalan n\u00e4yttelyll\u00e4. Tilaisuuteen oli saatu SATL:n puheenjohtaja Antti Saarialho kertomaan autokorjauksen ja korjaamoiden kehittymisest\u00e4 30-luvulta nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n. Urheilulliseen puoleen kuuluvat lentopallo-ottelut pelattiin iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4. Illaksi kokoonnuttiin Imatran Valtion-hotelliin, samaan paikkaan miss\u00e4 yhdistys oli kokenut syntymisens\u00e4, viett\u00e4m\u00e4\u00e4n varsinaista 40-vuotisjuhlaa. Juhlassa jaettiin pitk\u00e4st\u00e4 aikaa huomionosoituksia. Palkkiona ansiokkaasta toiminnasta yhdistyksen ja autotekniikan hyv\u00e4ksi, kutsuttiin ensimm\u00e4iseksi kunniapuheenjohtajaksi Erkki Purolahti. H\u00e4nelle sek\u00e4 Raimo Verralle luovutettiin SATL:n hopeinen ansiomerkki lehvien kera. Juhlassa esitettiin historiikki yhdistyksen 40-vuotiselta taipaleelta. Autoteknillisen liiton terveiset toi liittohallituksen edustaja Veikko Laukkanen. Naapuriyhdistykset sek\u00e4 er\u00e4\u00e4t yksityiset muistivat juhlijaa lahjoin ja kukkasin. Uudelle elektroniikan vuosikymmenelle siirrytt\u00e4ess\u00e4 oli Imatran Autoteknillisen Yhdistyksen toimintaa ilahduttavan runsaasti. Vakiintuneeksi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ksi oli tullut kokoontua yhteen noin kerran kuukaudessa. Vuoden merkitt\u00e4vin kokous eli yhdistyksen s\u00e4\u00e4nt\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4inen vuosikokous oli 70-luvun alkupuolelta l\u00e4htien pidetty l\u00e4hes poikkeuksetta vakuutusyhti\u00f6 Pohjolan tiloissa.
Kaakkois-Suomen piirin talvip\u00e4iv\u00e4t ja piiripalaveri sek\u00e4 SATL:n liittokokous ovat my\u00f6s kuuluneet p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti t\u00e4rkeiden tapahtumien joukkoon vuoden alkupuolen ohjelmistossa. <\/p>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/satl.fi\/iaty\/wp-content\/blogs.dir\/4\/files\/sites\/40\/2022\/04\/voimalaitos.jpg\")
Jokainen osallistuja on p\u00e4\u00e4ssyt osalliseksi palkintop\u00f6yd\u00e4n ehtym\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 runsaudesta. Kauden p\u00e4\u00e4t\u00f6stapahtumana on ”vellinkeitt\u00e4jiemme” mukaantulosta l\u00e4htien kokoonnuttu yhteiseen pikkujoulunviettoon. Alkuun oli juhlav\u00e4ke\u00e4 aina tuvan t\u00e4ydelt\u00e4. Vuosien saatossa on havaittavissa osallistujien m\u00e4\u00e4r\u00e4n pienentyneen jo melkeinp\u00e4 hallituksen sis\u00e4iseksi tapahtumaksi.<\/p>\n\n\n\n
Autontuntemuskurssi naisautoilijoille osoittautui tarpeelliseksi, sill\u00e4 yli kolmekymment\u00e4 ajokkinsa huollon ja pienten vikojen korjaamisesta kiinnostunutta kauniimman sukupuolen edustajaa oli saapunut opinhaluisena perehty\u00e4kseen autotekniikan salaisuuksiin. Jo toistamiseen julkaistiin kaiken kattava s\u00e4\u00e4nt\u00f6kirja, joka j\u00e4lleen toi kaivattuja killinkej\u00e4 tilillemme.
Yhdistyksen kuukausittain j\u00e4rjestetyst\u00e4 laaja-alaisesta tutustumisesta niin oman alan p\u00e4iv\u00e4n tekniikkaan kuin kaikkeen muuhunkin ymp\u00e4rill\u00e4mme olevaan moninaiseen ammattien ja yritt\u00e4misen maailmaan, olkoon esimerkkin\u00e4 vuosi 1981. Vuoden aikana k\u00e4vimme tutustumisk\u00e4ynnill\u00e4 seuraavissa kohteissa: Imatran Autokorisep\u00e4t, Posti- ja Telelaitoksen autovarikko, Imatran alueh\u00e4lytyskeskus, Imatran venesatama, Veps\u00e4-yhti\u00f6t, per\u00e4vaunutehdas Joka (Joutsenossa) ja Kaakkois-Suomen Rajavartiosto. N\u00e4iss\u00e4 yleist\u00e4 tiet\u00e4myst\u00e4 ja n\u00e4kemyst\u00e4 lis\u00e4\u00e4viss\u00e4 tilaisuuksissa oli mukana keskim\u00e4\u00e4rin kolmekymment\u00e4 autoteknist\u00e4 j\u00e4sent\u00e4mme.<\/p>\n\n\n\n
Kauppaneuvos Einari Hatakka totesi p\u00e4ivien avauspuheessaan j\u00e4rjest\u00e4ytyneen autokaupan ja korjaamoiden kuin koko autoalan olevan suurten rakennemuutosten edess\u00e4, kasvaneiden ty\u00f6voimakustannusten ja toisaalta pys\u00e4htyneen myynnin volyymin ollessa suurimpina ongelmina. Kaasuturbiinimoottorin soveltamisen auton voimanl\u00e4hteeksi valotti oivalliseen tapaansa autotekniikan ylin suunnan n\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 apulaisprofessori Antti Saarialho. Kun koko 145-p\u00e4inen joukko oli tehty vakuuttuneeksi synteettisten voiteluaineiden paremmuudesta, oli helppo liukkain nivelin k\u00e4yd\u00e4 yhdistysten v\u00e4liset lentopalloturnaukset. Tiukan ottelukierroksen voiton korjasi Mikkelin joukkue ja Imatra saavutti Matti Valtosen jujutusp\u00e4\u00e4llikkyydell\u00e4, yll\u00e4tt\u00e4en toisen sijan.
P\u00e4ivien j\u00e4lkiselvittelykommentissa todetaan j\u00e4rjestelyjen sujuneen muuten kiitett\u00e4v\u00e4sti, vain piiripalaverin sovittaminen p\u00e4\u00e4t\u00f6stapahtumaksi oli mainittavin miinus j\u00e4rjestelytoimikunnan ty\u00f6lle. Tosin vierailevien mielest\u00e4, em\u00e4ntien maittavan muhkeat ruokap\u00f6yd\u00e4n antimet veiv\u00e4t iskuk\u00e4dest\u00e4 parhaimman ter\u00e4n.
Kiitoksena opintop\u00e4ivien vuokrais\u00e4nn\u00e4lle, lahjoitti yhdistys Imatran Ammattikoulun auto-osastolle rahasumman, hyvin opinnoissa menestyneelle kurssinsa p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4lle oppilaalle jaettavana stipendin\u00e4.
Autotekniikan opiskelun kannustamiseen <\/p>\n\n\n\n
Viimeiset vuodet on yhdistys toteuttanut tarkoitusperi\u00e4\u00e4n menneiden vuosien viitoittamaa tiet\u00e4, toiminnan t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 tavoitteena on edelleenkin koota autotekninen v\u00e4ki yhteisiin tilaisuuksiin.<\/p>\n\n\n\n
Viisikymmenvuotisjuhlaansa valmistautuu yhdistys puheenjohtajanaan insin\u00f6\u00f6ri Lauri Elo. Sihteerin teht\u00e4vi\u00e4 hoitaa ty\u00f6njohtaja Risto Heinonen. Heit\u00e4 hallituksen ohella vetoteht\u00e4viss\u00e4 avustaa huvi-, raha- ja juhlatoimikunta. Jo noin vuoden ajan on tehty valmisteluja yhdistyksen 50-vuotisjuhlan j\u00e4rjest\u00e4miseksi. Juhlap\u00e4iv\u00e4ksi on valittu 30.1.1988 ja tapahtumapaikkana on Imatran Valtionhotelli. Juhlakoneiston verryttelyn\u00e4 oli SATL:n Kaakkois-Suomen piirin talviopintop\u00e4ivien l\u00e4pivieminen helmikuussa 1987. T\u00e4m\u00e4 nyt jo kolmatta kertaa Imatralla vietetty piirin yhteiskokoontuminen sujui rutinoidusti aikaisempien vuosien kokemuksella.
Nykyisten ennusteiden mukaan my\u00f6nteinen kehitys autoalalla jatkuu tulevaisuudessakin ja autoteknisen tiet\u00e4myksen tarve s\u00e4ilyy. Samalla kuitenkin uudet tekniset ratkaisut vaativat alalla ty\u00f6skentelevilt\u00e4 jatkuvaa kehityksen seurantaa ja koulutuksen yll\u00e4pitoa.<\/p>\n\n\n\n
Paikkakuntamme nopeimmin latulenkin kiert\u00e4neet p\u00e4\u00e4siv\u00e4t edustamaan Vuoksenlaaksoa SATL:n valtakunnallisiin kisoihin, joissa he menestyiv\u00e4t oivallisesti tuoden monta pokaalia vuosien my\u00f6t\u00e4 tuomisinaan. Vuosina 1949 ja 1950 otti autoteknikkojen Suomen parhaimmisto mittaa toisistaan Imatran lumisissa maisemissa k\u00e4ydyiss\u00e4 SATL:n mestaruuskilpailuissa. Kes\u00e4aikana virkistyst\u00e4 on haettu suvisen Saimaan \u00e4\u00e4relt\u00e4, retkien suuntautuessa monesti j\u00e4senien kes\u00e4nviettopaikoille tai 70-luvun hyvinvointiaikaan – Usvilla uljaasti ulapalle. <\/p>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/satl.fi\/iaty\/wp-content\/blogs.dir\/4\/files\/sites\/40\/2022\/04\/valkinhovi.jpg\")
Is\u00e4nmaan puolustamisen aikaan ei juhlimiseen ja huvituksiin ollut mahdollisuuksia. Rauhan palattua oli huvitilaisuuksilla kysynt\u00e4\u00e4 ja yhdistys j\u00e4rjesti vuoden 1945 syksyll\u00e4 er\u00e4\u00e4ss\u00e4 kuussa per\u00e4ti kahdet ohjelmalliset iltamat. Kevyen juhlahumun merkeiss\u00e4 vietettiin n\u00e4in\u00e4 40-luvun vuosina monesti pikkujoulua yhteisesti autoilua harrastavien eri yhdistysten kanssa.
Harvinaisen my\u00f6h\u00e4\u00e4n eli vuonna 1967 on maininta ensimm\u00e4isist\u00e4 pilkkikisoista. Kymmenisen vuotta saivat pakokaasun haittoja miehemme poistaa kesken\u00e4\u00e4n kev\u00e4isten avantojen ymp\u00e4rill\u00e4. Kaikki hyv\u00e4 loppuu aikanaan, etenkin niin totinen puuha kuin pilkkionginta. Vuonna 1977 naisv\u00e4en ja lapsostemme p\u00e4\u00e4sty\u00e4 mukaan n\u00e4ihin perinteisesti miesten retkiin, muuttui tapahtuma pilkki- ja talviurheilup\u00e4iv\u00e4ksi. Jo ensi kerralla, vaikka luoja j\u00e4rjesti kev\u00e4\u00e4n parhaimman lumimyrskyn, oli kalamiesten mukana avustajia autojen t\u00e4ydelt\u00e4. Sittemmin kev\u00e4tulkoilup\u00e4iv\u00e4n jokavuotinen ulkoiluretki moninaisine teht\u00e4vineen on saanut varauksettoman suosion. Tosin kalastusv\u00e4lineet ovat nykyisin useilta saattaneet unohtua koskemattomina auton takakonttiin. Tunnetusti py\u00f6riminen samoissa ympyr\u00f6iss\u00e4 ajan mittaa turhauttaa ja nykyterminologian mukaan saattaa tapahtua jopa loppuun palamista. L\u00e4\u00e4kett\u00e4 tautia vastaan on k\u00e4yty etsim\u00e4ss\u00e4 kotikontuja kauempaakin. Edell\u00e4 oli jo puhetta Lahden matkasta. Vierailuja on vuosien aikana tehty esimerkiksi: El\u00e4intarhan ajoihin (v. -39), Kotkaan vuonna 1947, jossa osallistuminen tarkkuusajokilpaan vei luulot kahdelta Vuoksenlaakson autokunnalta. Syyksi mainitaan, ettei t\u00e4\u00e4ll\u00e4 rajaseudulla ole opittu kilpailussa vaadittavia gentlemannin tapoja.
Kehityksen mukana pysy\u00e4ksemme ja jalka tulevaisuuden oven raossa tulevaa t\u00e4hyten on auto- ja korjaamolaiteuutuuksia k\u00e4yty ihailemassa maamme p\u00e4\u00e4kaupungissa. Kuinka rakkaita kulkuneuvojamme tehd\u00e4\u00e4n ovat uteliaimmat j\u00e4senist\u00e4mme matkanneet per\u00e4ti Uuteenkaupunkiin asti katsomaan. Ajoneuvo- ja liikennealalla ty\u00f6skentelevin\u00e4 on kiinnostuksen kohteena ollut kulkuv\u00e4lineet, jotka lintujen lailla yl\u00e4puolellamme liihottelevat. Valitettavasti – vai onneksi – n\u00e4ihin outoihin lintuihin tutustuminen on j\u00e4\u00e4nyt vain tukevasti maassa seisseihin yksil\u00f6ihin. Rohkeutta ei ole puuttunut niilt\u00e4 ennakkoluulottomilta, jotka vuoden 1979 tammikuun pakkasilla uskaltautuivat Imatran Avantouimareiden kutsuessa yhdistyksemme j\u00e4seni\u00e4 tutustumaan harrastukseensa, tarkastelemaan pilkkikauden saalistilannetta avannosta k\u00e4sin.
Kuten jo aikaisemmassa yhteydess\u00e4 mainitaan ovat omat poikamme koetelleet kykyj\u00e4ns\u00e4 my\u00f6s valtakunnan ykk\u00f6smiehen lajissa, lentopallon iskenn\u00e4ss\u00e4 vastustajan lattiaan. Edell\u00e4 kerrottu on vain osa Imatran Autoteknillisen Yhdistyksen laajasta ja monipuolisesta huvi- ja virkistystoiminnasta.<\/p>\n\n\n\n
Liittokokouksissa on yhdistyksest\u00e4mme ollut edustajat jo ensimm\u00e4isest\u00e4 toiminta-vuodesta l\u00e4htien. Samoin liiton puheenjohtaja on vieraillut kokouksissamme lukuisia kertoja. Liittokokouksen is\u00e4nt\u00e4n\u00e4 on yhdistyksemme ollut kahdesti, vuonna 1950 ja 1960. Liiton p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen mukaisesti valtakunnassa toimivat yhdistykset on ryhmitelty yhteistoiminnan edist\u00e4miseksi, jotka mm. valitsevat keskuudestaan edustajat liittokokoukseen.
Aiemmin on jo k\u00e4ynyt ilmi Imatran Autoteknillisen Yhdistyksen kuuluvan SATL:n Kaakkois-Suomen piiriin. Piiritoiminnan alusta l\u00e4htien on n\u00e4iss\u00e4 l\u00e4hiyhdistysten yhteisiss\u00e4 tilaisuuksissa olleet edustajamme p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 virallisista kokousasioista. Suuremmalla joukolla on k\u00e4yty saamassa laadukasta tietoutta autoalalta. Lausumme parhaimmat kiitoksemme Suomen Autoteknilliselle Liitolle saamastamme eritt\u00e4in suuriarvoisesta tuesta ja ohjauksesta, josta olemme vuosien varrella tulleet osalliseksi.
My\u00f6s paikkakuntamme omaa alaamme sivuavat yritykset ovat arvostaneet toimintaamme ja pyrkimyksi\u00e4mme ja my\u00f6s sen, ett\u00e4 kaikki toiminta onnistuakseen vaatii varoja. Niinp\u00e4 aina kun apua on tarvittu, on sit\u00e4 my\u00f6s auliisti annettu. Yhdistys haluaa nyt merkkip\u00e4iv\u00e4n\u00e4\u00e4n lausua parhaimmat kiitoksensa kaikesta saamastaan tuesta kaikille niille, jotka ovat toimintaamme muodossa tai toisessa tukeneet.
Jo perustamisvaiheessa sai yhdistys johtokunnan, jonka esimerkillinen ja uhrautuva ty\u00f6 viitoitti yhdistyksen toiminnalle hyv\u00e4n alun. T\u00e4t\u00e4 samaa huomenlahjaa on yhdistyksell\u00e4 riitt\u00e4nyt sen kaikissa vaiheissa. Yhdistyksen j\u00e4senet ovat tehneet uhrautuvaa ty\u00f6t\u00e4 yhteisen asian hyv\u00e4ksi. T\u00e4m\u00e4 ty\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4 ei ole ollut suinkaan v\u00e4h\u00e4inen, kun ajattelemme kaikkia niit\u00e4 yhteisi\u00e4 tilaisuuksia, joita yhdistys on j\u00e4rjest\u00e4nyt. Aina on yritetty puhaltaa yhteiseen hiileen, joskin t\u00e4st\u00e4 puhalluksesta on joskus itse kukin saattanut saada tuhkat my\u00f6s omille silmilleen. P\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 on aina kuitenkin ollut yhteinen ja sama. Imatran Autoteknillinen Yhdistys on saavuttanut 50 vuoden i\u00e4n aktiivisena, t\u00e4ynn\u00e4 toimintaa olevana ammattimiesten veljeshenke\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4n\u00e4 yhteis\u00f6n\u00e4. Toivon mukaan yhdistyksemme johtoon valittaisiin tulevaisuudessakin henkil\u00f6it\u00e4, jotka jaksavat tehd\u00e4 vapaaehtoista ty\u00f6t\u00e4 yhdistyksemme hyv\u00e4ksi ja pystyv\u00e4t pit\u00e4m\u00e4\u00e4n yhdistyksen lipun korkealla.
Paras kiitos mink\u00e4 voimme johto- ja toimihenkil\u00f6illemme antaa, on se, ett\u00e4 edelleenkin t\u00e4yt\u00e4mme kokoushuoneet, kurssi- ja muut tapahtumat ja yhdess\u00e4 osallistumme kaikkeen toimintaan vointimme ja lahjojemme mukaan.<\/p>\n\n\n\n<< Takaisin<\/a><\/h3>\n\n\n\n\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"